Kansanedustaja Kristiina Salonen: Kirjavat käytänteet korjataan viimein lailla – kotihoidossa öisinkin avun tuo hoitaja

5.2.2022

Hallitus esittää vanhuspalvelulain uudistamisen toisessa vaiheessa, että kotihoidon asiakkaan turvalaitteen kautta tekemään hälytykseen on vastattava sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen. Kansanedustaja Kristiina Salonen (sd.) sanoo, että asiaan havahtumisesta kesti viisi vuotta saada kirjaus lakiin kirjavien käytänteiden muuttamiseksi. Apuhälytyksen tehneen vanhuksen kotiin on aiemmin saattanut hoitajan sijaan ilmestyä esimerkiksi vartija.

– Tein asiasta ensimmäisen kerran kirjallisen kysymyksen viisi vuotta sitten, kun kuulin kotikaupungissani yöllä turvahälytykseen vastaavan vartiointialan ammattilaisen. Sen jälkeen seurasi valtakunnallisesti monia vaiheita, joissa vastuuta siirrettiin aina yhdeltä taholta toiselle. Ensin kerrottiin, että jokainen turvahälytykseen vastaava on saanut ensiapukoulutuksen ja hätätilanteissa kutsutaan ambulanssi apuun. Sen jälkeen ostopalvelua muutettiin niin, että puhelimeen vastaa hoitoalan ammattilainen, joka opastaa paikalle menevää vartijaa asiassa. Kysymys ei kuitenkaan turvahälytyksissä ole aina hengenhädästä. Moni tarvitsee apua esimerkiksi kaaduttuaan yöllä. Tällöin on osattava nostotilanteen lisäksi arvioida kaatumisen syitä, jatkohoidon tarvetta, yön yli pärjäämistä ja monia sen kaltaisia asioita, joita hoitotyössä tehdään aina asiakaskäyntien yhteydessä. Vuonna 2018 Valvira linjasi asiasta juuri tähän suuntaan, mutta käytäntö on osoittanut, että on tärkeää saada asia vihdoin myös lakiin, Salonen kommentoi.

Alueellisia eroja on ollut myös palveluiden yhdenvertaisessa toteutumisessa. Tämän vuoksi hallitus haluaa selkeyttää ja täsmentää säännöksiä, jotka koskevat hoitoa ja huolenpitoa turvaavien sosiaalipalvelujen sisältöä ja saantiedellytyksiä. Lisäksi hallitus haluaa kehittää ikäihmisten asumisen monimuotoisuutta.

– Jokaiselle iäkkäälle henkilölle tulee järjestää juuri sellainen palvelukokonaisuus, joka vastaa hänen yksilöllisesti arvioitua palvelutarvettaan. On muistettava, että koti ei ole paras paikka kaikille. Ikäihmisen on saatava jatkuvaa ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa, jos hän niitä tarvitsee. Näyttää myös siltä, että meiltä puuttuu Suomesta ikäihmisille suunnattuja yhteisöllisen asumisen muotoja, jotka sijoittuvat kodin ja ympärivuorokautisen palveluasumisen välimaastoon. Tämä voi olla ratkaisu niille ikäihmisille, jotka kokevat esimerkiksi turvattomuutta ja yksinäisyyttä kotonaan, mutta eivät kuntonsa puolesta tarvitse ympärivuorokautista hoivaa, Salonen kertoo.

Jaa sosiaalisessa mediassa