Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kansanedustaja Johan Kvarnströmin vappupuhe

Ajankohtaista 09:58

Hyvät ystävät, bästa vänner,

Toivon, että teillä on kaikki hyvin. Haluan kertoa teille muutamista asioista, joita olen ajatellut viime aikoina. Ajatuksiani pandemiasta ja elpymisestä, muutamista huolenaiheista, mutta enemmän toiveikkuudesta.

Tässä mennään nyt:

Vuosi sitten aloitin vappupuheeni toteamalla, että mikään ei ole samalla tavalla kuin aikaisemmin. Sanoin, että jo pelkästään se, että elämme poikkeusoloissa, voi olla uuvuttavaa.

Tänä vuonna työväen kansainvälinen juhlapäivä osuu samalle viikolle, kun poikkeusolot päättyvät Suomessa. Tämä on erittäin ilahduttava uutinen, vaikka se onkin jäänyt dramaattisten kehysriihineuvottelujen varjoon.

Onneksi hallituskriisiin löydettiin ratkaisu. Tämä on monestakin syystä ensiarvoisen tärkeää. Valitettavasti koronakriisi ei ole vielä täysin ohi, ja siksi meidän on toimittava terveysturvallisesti epävarmuuden edessä. Tulevaisuus on kuitenkin valoisampi, sillä olemme selkeästi päässeet eteenpäin ja edenneet jo pitkälle.

Arviointi ja analyysi siitä, kuinka koronakriisi voitettiin, tulee kestämään useita vuosia. Mutta jotakin tiedämme tässä ja nyt. Tiedämme, että Suomi on parhaiten pärjänneiden maiden joukossa Euroopassa koronatapausten lukumäärässä asukasta kohden, koronan aiheuttamien kuolemantapausten määrässä suhteessa väestöön ja rokotuskattavuudessa. On ilahduttavaa, että täällä Raaseporissa ollaan jo niin pitkällä, että tällä viikolla rokoteaikoja ovat voineet varata jo vuonna 1981 syntyneetkin.

Voisi ajatella, että kaikki johtuu poikkeuksellisen kovista rajoituksista, jotka ovat auttaneet taudin torjumisessa, mutta samalla vahingoittaneet merkittävästi talouttamme. Tosiasia on kuitenkin se, että Suomi on selvinnyt koronakriisistä myös taloudellisesti selvästi paremmin kuin useimmat vertailumaat.

Kiitos tästä kuuluu teille kaikille! Yksityishenkilöille, järjestöille ja yrityksille, jotka olette toimineet vastuullisesti ja jaksaneet noudattaa rajoituksia. Hyvä tilanteemme on myös osaavien viranomaisten ja pääministeri Marinin hallituksen ansiota. Epäonnistumisiakin on tullut, esimerkiksi kulttuuri – ja tapahtumasektori joutui odottamaan liian kauan hyvää tukipakettia, mutta suuressa kuvassa Suomi on pystynyt ratkaisemaan kriisin erinomaisesti.

Mutta hyvät ystävät,

Vaikka olemme onnistuneet koronakriisin hoitamisessa, meillä on isoja vaurioita korjattavana. Pandemiassa tämä on väistämätöntä. Monet kansalaiset voivat nyt huonosti. Ja monet ovat saaneet huomata, että heidän tulonsa ovat pudonneet selvästi.

Meidän on puututtava syntyneeseen hoitovelkaan. On myös luotava pitkäjänteistä kestävää kasvua ja tuettava yrityksiä. On vastattava mielenterveyspalvelujen lisääntyneeseen tarpeeseen. Ja panostettava lasten ja nuorten hyvinvointiin. Meidän kaikkien on tehtävä kaikkemme, jotta voisimme parantaa koronakriisin aikana syntyneet yksinäisyyden ja huolen haavat, joista monet ikääntyneet kärsivät.

Elvyttämisessä on luotava pitkän aikavälin kestävää kasvua

EU:n elvytyspaketti on erittäin tärkeä, jotta Eurooppa voi aidosti nousta kriisistä. On Suomen etu, että näin tapahtuu – olemmehan osa EU:ta. Yli puolet viennistämme menee muihin EU-maihin, ja tukea saavat hankkeet Euroopassa kiinnostavat myös suomalaisia yrityksiä.

Elvytyspaketti on kompromissi. Paketti on kuitenkin ehdottomasti välttämätön, siitä ovat useimmat asiantuntijat samaa mieltä. Myös työmarkkinajärjestöt ovat siitä yhtä mieltä. Kaikki vasemmistopoliitikoista EK:hen ovat siitä yhtä mieltä. Oppositiopuolueiden viimeaikaiset toimet antavat kyllä aihetta huoleen, mutta toivon ja uskon, että Suomi ei kaada elvytyspakettia ja vahingoita koko Eurooppaa.

Toinen huolestuttava suuntaus on pyrkimykset luopua työmarkkinayhteistyöstä ja yleissitovista työehtosopimuksista. Tämän suuntaiset kahden työnantajaosapuolen tekemät aloitteet ovat riski pohjoismaisen hyvinvointimallimme perustalle. Ammattiliittojen edustajat ovat tästä kehityskulusta varoittaneet, ja meidän on otettava nämä varoitukset vakavasti. Tarvitsemme laaja-alaista työväenliikettä. Tarvitsemme työmarkkinoille erityisesti vakautta, emmekä hajaannusta.

Kilpailukykyä voidaan vahvistaa ja joustavuutta työmarkkinoilla lisätä kehittämällä nykyisiä järjestelmiä niiden hajottamisen sijasta.

Meidän on uskottava omiin vahvuuksiimme. Osaaminen on Suomen valttikortti. Emme voi, emmekä saa lähteä kilpailemaan pienillä palkoilla ja huonoilla työehdoilla. Emmekä osallistu kisaan kohti pohjaa. Satsaamme koulutukseen, tutkimukseen ja infrastruktuuriin. Toimiin, jotka houkuttelevat suuria investointeja maahamme jo nyt. Valitettavasti viime aikoina on suljettu tehtaita. Onneksi kuitenkin myös uusia työpaikkoja syntyy koko ajan.

Hyvät ystävät,

On vaikea ennakoida, miten talouden elpyminen tulee sujumaan. Koronakriisi on aivan erilainen kuin finanssikriisi. Joka tapauksessa on selvää, että yritykset tarvitsevat tukea ja ne ovat siihen rajoitusten takia oikeutettuja, erityisesti ravintola-alalla. On tehtävä kaikki voitava yhteiskunnan taloudellisen kantokyvyn hyväksi, jotta vältymme konkurssiaallolta. Sopeutuksen aika tulee myöhemmin. Sopeutus nyt tai lähitulevaisuudessa aiheuttaisi vain suurempia vahinkoja.

Työllisyys on hyvinvoinnin avaintekijä. Oppivelvollisuuden laajentaminen ja panostukset tutkimukseen ja kehitykseen parantavat työllisyyttä pitkällä aikavälillä.

Sosialidemokraattien johtama hallitus on tehnyt merkittäviä panostuksia ihmisille ja Suomelle tärkeisiin asioihin. Tätä työtä mielelläni jatkan.

Koronapandemia on osoittanut, että vahva hyvinvointivaltio on paras suoja kriisissä. Se on myös turvallisen ja toimivan arjen paras tae. Tämä on ydinkysymys myös tulevissa kuntavaaleissa.

Kiitos, että kuuntelit ajatuksiani! Minä olen Johan Kvarnström. Oikein hyvää vappua teille kaikille!