Kansanedustaja Heinäluoma esittää: Liikunta- ja kulttuuriseteleillä myös messuille
Suomessa järjestetään vuosittain lukuisia liikunta-, hyvinvointi- ja kulttuurialan messuja. Näillä messuilla osallistujat pystyvät tutustumaan laajaan kattaukseen erilaisten toimijoiden tarjoamia palveluita, jotka liittyvät hyvinvoinnin edistämiseen niin kulttuurin kuin liikunnankin saralla.
”Esimerkiksi liikunnan alan ammattilaiset tarjoavat tapahtumissa henkilökohtaista opastusta liikunnan harrastamisen aloittamiseen ja tapahtumassa pääsee kokeilemaan niin perinteisiä kuin uusiakin lajeja. Messulippuja ostaessa kävijät eivät kuitenkaan voi hyödyntää työnantajan tukemaa työntekijän omatoimisen liikunta- ja kulttuuritoiminnan tukea eli kulttuuri-, liikunta- tai virikeseteleitä”, Heinäluoma huomauttaa ministerille lähettämässään kirjallisessa kysymyksessä.
Messukäynnit määritettiin verovapaan työnantajan tukeman liikuntaedun edun ulkopuolisiksi vuonna 2008. Tuolloin tuloverolakia muutettiin niin, että verovapaaksi henkilöstöeduksi luettiin liikuntasetelin lisäksi myös kulttuuriseteli. Tuolloin lain perusteluihin kirjattiin, että verotus ei ulotu messukäynteihin niiden kaupallisen luonteen johdosta. Nykyään suuri osa liikunta- sekä kulttuuritarjonnasta, joihin etuseteleitä käytetään, ovat luonteeltaan kaupallisia. Liikunta- ja kulttuurisetelit käyvät tuhansissa erilaissa kohteissa, kuten mm. kuntosaleissa ja -keskuksissa, uimahalleissa, laskettelukeskuksissa sekä tiedekeskuksissa.
”Tämän takia messuja ei tulisi asettaa enää erilliseen asemaan niiden kaupallisuuden vuoksi ja asia tulisi korjata kaikille tasapuolisiksi. Kysynkin asiasta vastaavalta valtiovarainministeriltä tulisiko työnantajan tukeman työntekijän omatoimisen liikunta- ja kulttuuritoiminnan verovapauden piiriin sisällyttää myös messukäynnit”, Heinäluoma toteaa.
