Jutta Urpilainen: Kuntauudistus vahvistaa kunnallista itsehallintoa

Ajankohtaista 12:59

SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen näkee hallituksen kuntauudistuksessa kolme kärkitavoitetta. Ne ovat talouden kestävyys, palvelujen tasavertaisuus ja demokratian vahvistaminen.

Kuntaliiton valtuuston kokouksessa 1.12.2011 puhunut Urpilainen korosti rakenteellisten uudistusten välttämättömyyttä.

– Ratkaisevaa on osata ja uskaltaa uudistaa yhteiskunnan rakenteita, jotka tällä hetkellä toimivat terveen kehityksen tulppana. Sanotaan, että keskellä murrosta on juostava pysyäkseen paikallaan. Nyt meidän on aika juosta Suomessa ja todella käydä käsiksi rakenteisiin.

– Vain vahvat ja elinvoimaiset kunnat pystyvät Urpilaisen mukaan pitämään huolta omista kuntalaisistaan ja tarjoamaan heille tarpeelliset palvelut ja mahdollisuudet vaikuttaa demokratian keinoin oman kotikuntansa asioihin ja myös omaan elinpiiriinsä.

– Haluaisin korostaa kuntalain uudistamisen merkittävyyttä. Sen sisältö on laajan reformikokonaisuuden tärkeimpiä. Tavoitteena täytyy nimittäin olla entistä parempien lähivaikuttamistapojen kehittäminen ja näin osallisuuden vahvistaminen. Kuntauudistus vahvistaakin kunnallista itsehallintoa, eikä heikennä sitä.

– Suomen haasteina ovat sekä talous että myös väestön vanheneminen, mikä on meillä suhteellisesti nopeinta Euroopassa. Väestökehitys tulee asettamaan rajat taloutemme kasvulle jatkossa, vaikka taloutemme pyörät muuten pyörisivätkin.

– Tuoreiden kuntien talouskehitystä koskevien laskelmien mukaan merkittävän uudistuksen vaihtoehtona ovat joko mittavat kuntaveron korotukset tai kuntien velkaantumisen raju kasvu. Muutokset vuoteen 2024 olisivat niin mittavat, että olisi suorastaan vastuutonta lykätä uudistusta. Kuntia ei voi jättää myöskään yksinään näitä ongelmia ratkomaan. Yhteisen hyvän tavoittelussa tarvitaan yhteisiä toimia. Juuri siksi tarvitaan valtakunnallista uudistusta.

– Suomi tulee Urpilaisen mukaan tarvitsemaan vahvempia kuntia vahvemmalla verotuspohjalla, jotta pystymme ylläpitämään hyvinvointiyhteiskuntamme ja sen palvelut toimivina kaikissa osissa maata.

– Väestökehitys, aluerakenteiden muutos, kansainvälisesti kiristynyt taloustilanne ja yritysten kilpailukykytekijät pakottavat avoimesti miettimään, miten voisimme olla vieläkin tehokkaampia laadukkaiden palvelujen tuottamisessa uhraamatta sitä vahvaa hyvinvointiyhteiskunnan perustaa, joka tähän maahan on sotien jälkeen rakennettu.