Jako A- JA B-luokkiin lopetettava

Ajankohtaista 07:08

– Hallitus jakaa arvovalinnoillaan a- ja b-luokkiin niin ihmisten palvelut, yliopistot kuin työmarkkinatkin, linajasi SDP:n varapuheenjohtaja Pia Viitanen vappupuheessaan Jyväskylässä.

Kansalaisten keskuudessa eriarvoisuus lisääntyy. Suomessa pienituloisten reaaliansiot ovat tippuneet tällä hallituskaudella. 700 000 ihmistä elää tuloilla, jotka alittavat köyhyysrajan. Näistä 150 000 lapsia.

– Tässä tilanteessa ministeri Mauri Pekkarisen jo vuosi sitten esittämät vaateet ”hyväosaisten lamatalkoista” sekä pääministeri Matti Vanhasen viimesyksyiset vastaavat puheet hyväosaisten veronkiristystarpeesta kuulostavat ironiselta kosiskelulta ja pahalta, kun sanojen katteeksi ei ole löytynyt tähän mennessä yhtäkään tekoa.

Viitanen vaati tekoja sanojen katteeksi ja pääomaveron korottamista välittömästi.

Hallitus on arvovalinnoillaan jakamassa myös ihmisten palveluja a- ja b-luokkaan.

– Valtion tukea ohjataan yksityisille markkinoille uudella terveydenhuollon palvelusetelimallilla samaan aikaan, kun julkisten terveyspalvelujen heikkeneminen on arkea monissa kunnissa. Vaarana, että julkiset palvelut rapautuvat huonoon kuntoon, ja ne joilla rahaa on, ostavat palvelut yksityisiltä. Tämä ei voi olla oikea suunta tilanteessa, missä muutenkin terveyserot ovat kasvaneet.

Myös kouluja uhkaa eriarvoistumiskehitys, mikäli kunnilla ei ole varaa suunnata lisäresursseja kouluihin, joissa erityistä tukea tarvitaan.

On luotava rahoitusmalli, jossa kouluja rahoitetaan niiden toimintaympäristön haasteellisuuden mukaisesti.

A- ja b-luokan kehitys on arkea myös yliopistomaailmassa. Oulun yliopisto irtisanoo liki 70 ihmistä, Itä-Suomen yliopistolla on käynnissä yt-neuvottelut ja yliopistolla on rahoitusvaje. Samaan aikaan uusi säätiöyliopisto, Aalto-yliopisto, saa perusrahoitukseensa yli kolme kertaa lisäystä siihen nähden, mitä muut yhteensä.

– Ministeri Henna Virkkuselta voisi kysyä, oliko rehellistä sanoa ennen uudistusta, että yliopistojen rahoitus ja henkilöstön asema turvataan?

Viitanen kantaa huolta myös työmarkkinoiden jakautumisesta a- ja b-luokan markkinoihin.

– On tilanteita, joissa esimerkiksi kieltä ja työehtoja tuntematonta työntekijää käytetään hyväksi. Osa työntekijöistä työskentelee harmaana työvoimana tai halpatyövoimana ilman työlainsäädännön ja työehtosopimusten turvaa. Tilannetta pahentaa, että hallitus on ajanut alas työsuojelun ja valvonnan resursseja ja viranomaisten mahdollisuudet valvoa oikeudenmukaisia ja turvallisia työehtoja ovat näin heikentyneet olennaisesti.

Viitasen mukaan koulumaailmassa hallitus saisi työmarkkinaosaamisestaan ehdot.

– hallitus on tarjonnut kylmää kyytiä palkansaajille esittämällä milloin eläkeiän pakkonostoa, milloin väläyttelemällä leikkauksia alle 65-vuotiaina eläkkeelle jäävien eläkkeisiin. Jotenkin tuntuu, että hallituksen olisi pakolla päästävä heikentämään palkansaajien eläketurvaa.

Tätä SDP ei hyväksy nyt eikä tulevaisuudessa, sanoo Viitanen.

Vaihtoehtoja on. SDP on esittänyt mm. työnantajien kannustamista pitää töissä yli 60 -vuotiaita alentamalla työnantajamaksuja näiden työntekijöiden osalta.

Viitanen moitti puheessaan myös hallituksen hätäkeskuspäätöstä:

– Edellisellä kaudella luotiin pohja nykyiselle järjestelmälle, jossa huomioitiin sekä turvallisuusrakenteet että järjestelmien toimivuus. Tätä muutosta ollaan vasta ajamassa sisään ja nyt pitää antaa järjestelmän vakiintua, eikä alkaa myllertää sitä.

– Hätäkeskuksia ei pidä vähentää, vaan nykyiset on jätettävä henkiin.