Ilkka Kantolan vappupuhe Kuopiossa

Vappu2018 12:15

Ilkka Kantola

Kansanedustaja Ilkka Kantola
Vappu 2018, Kuopio

Hyvät kuulijat!

Kuopion tori on tunnettu ja tärkeä oikeitten ihmisten kohtaamispaikka. Niin vappuna kuin muutenkin. Viime viikolla kansallisen hiihtäjäsankarimme Iivo Niskasen juhlat vetivät torin täyteen väkeä. Talviolympialaisissa Iivo pelasti mieshiihtäjiemme maineen ja varmisti Suomen aseman keskeisten talviurheilumaiden joukossa. Isot kiitokset ja onnittelut sekä menestyksen toivotukset Iivolle! Suksi luistaa ja se on hyvä.

Toinen valtakunnan uutisointiin päässyt Kuopion toritapahtuma oli kansanedustaja, yrittäjä Hjallis Harkimon vierailu Kuopiossa. Tori ei tullut täyteen, mutta muutamia ihmisiä oli tullut paikalle Harkimoa tapaamaan, näkemään ja kuulemaan. Harkimon ja Mikael Jungnerin perustama uusi yhdistys Liike Nyt on herättänyt ihmisissä uteliaisuutta. Tuo liike on syntynyt pettymyksestä perinteisiä poliittisia puolueita kohtaan.

Moni muukin on turhautunut nykyiseen poliittiseen järjestelmäämme. Tämä näkyy välinpitämättömyytenä vaalien kohdalla. Äänestysprosentit jäävät alas. Heikoimmin äänestävät ne väestöryhmät, jotka ovat pahimmin pettyneet odotuksissaan. Ne ihmiset, joiden työttömyys on pitkittynyt, ne joiden toimeentulo on selviytymistä päivästä toiseen, ne joiden koulutus on jäänyt vähäiseksi, ne jotka jäävät kulttuurista ja harrastuksista paitsi.

Äänestämässä käyvät he, joilla on paljon menetettävää. He käyvät varmistamassa, että heidän kannaltaan hyvä kehitys jatkuu. Äänestämättä jättävät he, joilla olisi paljon voitettavaa, jos heidän ääntään kuultaisiin. He ovat menettänet toivonsa, että heidän äänellään olisi mitään merkitystä.

Viime aikoina kuulee toistettavan väitettä, että politiikka on rikki. Minusta politiikka on pidemmän aikaa ollut rikki nimenomaan siinä, että niin moni jättää äänestämättä. Koko demokratian, kansanvallan idea on siinä, että kansa, ihmiset, äänestäjät vaaleissa ottavat kantaa puolueitten ohjelmiin. Äänestämällä kansa käyttää valtaa ja määrittää yhteiskunnan kehitykselle suunnan. Jos demokratiassa merkittävä osa kansasta jättäytyy sivuun yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, silloin politiikka on rikki.

Ruotsissa äänestysaktiivisuus on selvästi vahvempaa kuin meillä Suomessa. Yksi syy voi olla tämä. Ruotsissa puoluekenttä on pitkään ollut voimakkaasti kahtia jakautunut. Vaaleissa valitaan, tehdäänkö politiikkaa sosialidemokraattien vai porvarien poliittisen ohjelman mukaan. Meillä puoluekenttä on hajanaisempi. Poliittinen kenttä ei ole samalla tavalla kahtia jakautunut. Vaalien jälkeen hallituksessa jatkaa yleensä ainakin yksi keskeinen edellisen kauden hallituspuolue. Hallitusten ja niiden politiikan välillä on jatkuvuutta. Muutos jää pienemmäksi kuin äänestäjä toivoi. Sama meno jatkuu vaalien jälkeen, on monen kokemus. Siksi äänestäjä turhautuu.

Minusta Harkimon ja Jungnerin uusi liike on piristävä keskustelunavaus. Mutta en usko siihen, että vaikuttamiselle demokratiassa olisi jokin parempi vaihtoehto kuin poliittiset puolueet. En myöskään usko, että politiikka paranee siitä, jos suljetaan pois kaikki ideologiset, aatteelliset vaikuttimet. Politiikka on erilaisten intressien yhteen sovittamista. Ollakseen johdonmukaista ja pitkäjänteistä politiikka tarvitsee lähtökohdakseen jotkin arvot. Politiikka ei voi olla pelkästään eteen tulevien ongelmien ratkaisua ilman näkemystä yhteiskunnasta jota tavoitellaan.

Demokratiaa ei pelasteta pelkästään nettiäänestysten tai sosiaalisen median avulla. Mutta uusi teknologia tekee mahdolliseksi uudenlaisen vuorovaikutuksen. Se antaa hyviä välineitä puolueitten toiminnan kehittämiseen ja puolueitten pelastamiseen. Nettivaikuttamisen lisäksi tarvitaan paluuta arvojen ja ideologioiden pariin. Niitä ei pelkkä teknologia voi tuottaa. Sosialidemokraattinen liike on ideologinen ja arvoihin nojaava liike. Me tavoittelemme yhteiskuntaa ja maailmaa, jossa vapaus, tasa-arvo, demokratia ja solidaarisuus toteutuvat täydesti.

Hyvät kuulijat

Kuluvalla vaalikaudella on nähty se, että eduskuntavaalien tuloksella voi Suomessakin olla isoja vaikutuksia.. Keskustajohtoinen porvarihallitus on käynyt tosissaan suomalaisen hyvinvointivaltion rakenteiden kimppuun. Viime vaalikaudelta kesken jäänyt suomalaisille tärkeä soteuudistushanke on hallituksen käsissä muuttunut jättimäiseksi aluehallinnon uudistukseksi, jonka alle eduskunta meinaa tukehtua. Keskusta vie läpi tavoitteensa maakuntien Suomesta. Suostuessaan tähän kokoomus sai valtuuden sekoittaa soteuudistus avaamalla ovet yksityisille yrityksille maakuntien maksamien peruspalvelujen tuotantoon. Käsillä on vuosisadan mittavin uudistushanke, jonka hallitseminen vaatii monimutkaista byrokratiaa ja johon silti jää merkittäviä riskejä. Toistaiseksi on auki, selviääkö uudistuspaketti eduskunnan perustuslakivaliokunnasta tai lopulta käsittelystä eduskunnan täysistunnon äänestyksissä.

Sdp on sitoutunut sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseen. Mutta emme voi tukea hallitsematonta rakenteellista uudistamista, jonka vaikutukset palvelujen parantamiseen ovat hyvin epävarmoja ja joka sisältää suuria taloudellisia riskejä. Me haluamme, että lääkärille pääsee nopeammin. Me haluamme, että jokainen voi luottaa kotihoidon palvelujen laatuun. Me haluamme, että vammaiset eivät jää kilpailutuksen jalkoihin. Emme halua uudistusta, joka vaarantaa sen mikä nykyisessä järjestelmässä on hyvää ja maailman parasta.

Hyvät kuulijat

Sadan vuoden takainen sisällissota oli kansallinen onnettomuus, jonka oppi on juurtunut syvään. Syvä kahtiajako johti tuolloin yhteiskunnan ja oikeusvaltion romahtamiseen. Se ei saa toistua. Yhteiskunnan kehityksen paras tae on siinä, että kaikki ihmiset ja väestöryhmät haluavat ja kykenevät ymmärtämään toisiaan. Se luo pohjan keskinäiselle kunnioitukselle ja luottamukselle. Suomen menestys on pitkään perustunut sopimisen kulttuuriin. Työmarkkinoiden osalta ratkaiseva oli vuoden 1940 niin sanottu tammikuun kihlaus, jossa työnantajien ja palkansaajien järjestöt hyväksyivät toisensa neuvotteluosapuoliksi.

Suomen kilpailukyvyn parantuminen viime vuosina on tulosta äärimaltillisista palkkaratkaisuista. Näiden syntymisen takana oli keskusjärjestöjen halu sopia raameista, joiden sisällä ratkaisuja etsitään. Kaikilla oli mielessä halu turvata vientiteollisuuden menestys ja sitä kautta työllisyyden kehitys. Ymmärrettiin että työnantajilla ja palkansaajilla on yhteisiä etuja edistettävänä. Sopimus syntyi neuvottelujen kautta.

Sipilän hallitus erottuu myös suhtautumisessaan palkansaajaliikkeeseen. Hallitukselle on ollut ominaista toisenlainen ote sopimiseen ja neuvotteluun. Työelämää koskevia asioita on lähdetty linjaamaan suoraviivaisesti. Jo ensimmäisenä kesänä koettiin pääministerin etsivän ratkaisuja uhkailemalla. Pakkolait olivat pöydällä, prosessit venyivät ja lopulta saatiin aikaan sopimus Kikystä. Viennin kilpailukykyä edistävä sopimus, jolla otettiin osa palkasta pois, lomarahojen muodossa, julkisen sektorin, erityisesti naisvaltaisilta aloilta. Viennin kasvu onkin ollut positiivista. Mutta ei Kikyn ansiosta vaan Euroopan keskuspankin harjoittaman voimakkaasti elvyttävän rahapolitiikan takia. Oliko Kikyyn painostaminen reilua? Ei todellakaan.

Hallituksen työllisyyspolitiikan kärkiaiheena tuntuu olevan työttömien haluttomuus lähteä töihin. Muilta osin työllisyyspolitiikka onkin ollut ponnetonta. Työllisyyspolitiikkaan osoitetut henkilöresurssit ja määrärahat ovat vahvasti alimitoitetut. Samalla on jatkettu jo eduskuntavaalikampanjoista tuttua virttä siitä, että ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on yrittäjän suurin riski. Kuluneella vaalikaudella on leikattu työttömyysturvaa, on säädetty ns. aktiivimalli, jossa uhataan työttömiä työttömyysetuuden leikkauksella. Tällä vaalikaudella on pidennetty uuden työntekijän koeaikaa ja heikennetty takaisinottovelvollisuutta, jotta yrittäjän mahdollisuuksia päästä eroon työntekijästä parannettaisiin. Hallituksen tekemät päätökset kehysriihessä jatkavat samaa rataa. Alle 30 vuotiaan työsuhde voidaan sopia määräaikaiseksi, jos hän on ollut kolme kuukautta työttömänä. Näin silloinkin, kun työtä olisi tarjolla toistaiseksi. Lisäksi alle 20 hengen yrityksissä työntekijän irtisanomista halutaan helpottaa.

Hallitus tarkastelee työelämää näkövinkkelistä, jossa työntekijä on yrittäjän suurin ongelma. En usko, että tämä näkökulma jaetaan ollenkaan kaikissa yrityksissä. Suomen yrittäjät ry:n riemunkiljahduksista huolimatta uskon, että suuri osa yrittäjistä ajattelee toisin. Moni yritys lausuu strategiassaan, että henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara, resurssi. Tästä tärkeimmästä resurssista yritys haluaa pitää hyvää huolta.

Henkilöstön hyvinvointi ja taitojen jatkuva kehittäminen takaavat yrityksen menestymisen. Yritykset tietävät, että jatkuva epävarmuus heikentää työntekijän työpanosta ja sitoutumista. Korkeaa osaamista ja uuden kehittämistä vaativa työ tarvitsee vapautta huolista ja pelosta toimeentulon suhteen. Vapaa työntekijä on paras työntekijä! Suomen menestymisen avain on edelleen hyvässä yhteistoiminnassa työntekijäpuolen ja yritysten kesken. Nykyisen hallituksen valitsema poliittinen linja työelämäkysymyksissä ei ole kestävä. Nuorten työllistämisessä tarvitaan yhteisvastuuta, ei vastakkain asettelua!

Hyvät kuulijat!

Nuorten tulevaisuus lepää koulutuksen varassa. Nuorten taitojen ja osaamisen kartuttaminen yhteiskunnan toimesta alkaa jo varhaiskasvatuksessa. Kaikkien lasten osalle tuleva korkealaatuinen varhaiskasvatus vahvistaa erityisesti niitä lapsia, joiden lähtökohdat kotoa ovat tavallista heikommat. Sdp haluaa vahvistaa varhaiskasvatuksen asemaa koska uskomme, että näin voidaan ajoissa ehkäistä lapsen ja nuoren syrjäytymistä. Tämä on tasa-arvoasia.

Tämän lisäksi haluamme varmistaa, että jokainen nuori suorittaa toisen asteen tutkinnon. Joko ammatillisella puolella tai lukiossa. Tällä hetkellä liian moni nuori keskeyttää opintonsa ja jää vaille tutkintoa. Sdp:n tavoitteena on pitkään ollut, että myös toisen asteen opiskelu saatettaisiin oppivelvollisuuden piiriin. Tällöin opiskelu olisi kaikille maksutonta eikä pienituloisessa kodissa jouduttaisi miettimään, onko meillä varaa hankkia tarvittavat kirjat. Opintojen etenemisestä on pidettävä huolta. Yhtäkään nuorta ei saa jättää heitteille.

Korkea koulutus on kansakunnan menestymisen ehto. Suomi on kansainvälisessä koulutusvertailussa ollut kärkimaiden joukossa. Mutta myös huolestuttavia tietoja on kerrottu. Erityisesti poikien lukutaidossa on tapahtunut heikentymistä, samoin matematiikassa. Kansallisessa koulutustasovertailussa tilanne on myös nopeasti muuttunut. Työelämästä siirtyy eläkkeelle yhä enemmän korkeakoulutettua väkeä. Tilalle ei kuitenkaan tule yhtä monia korkeasti koulutettuja. Tämä merkitsee sitä, että työelämässä olevien koulutustaso on kääntynyt laskuun. Kiinnostusta korkeakoulutukseen tulee lisätä.

Isot yritykset toimivat kansainvälisessä ympäristössä. Ne sijoittuvat sinne missä niillä on parhaat mahdollisuudet menestyä. Suomen omissa käsissä on yritysten verotuksen tasosta päättäminen sekä koulutusinvestoinnit. Kohtuuttomat leikkaukset koulutukseen ja tutkimustoimintaan ovat riskinottoa vakavalla asialla. Investoinnit koulutukseen synnyttävät osaamista joka kiinnostaa yrityksiä. Tässä tulisi olla rohkeampi!

Hyvät kuulijat!

Hyviä uutisia. Talous kasvaa ja ennusteet lupaavat hyvää. Työllisyys on parantunut. Hallituksen asettama työllisyystavoite saavutetaan. Tästä tulee paljon hyvää suomalaiseen yhteiskuntaan. Nyt on tärkeätä huolehtia siitä, että jokainen saa osansa talouskasvun hedelmistä. Jos tätä ei seurata, enin osa kasvun hedelmistä tulee niille, joilla jo muutenkin on paremmat olot. Kansantalous on kuin juna, jossa vaunut ovat toisissaan kiinni kumilangalla. Kestää kauan ennen kuin viimeinen vaunu lähtee liikkeelle, jos eriarvoisuuden annetaan kasvaa.

Olemme vaatineet hallitukselta indeksileikkausten perumista nyt kun talous on lähtenyt kasvuun. On oikein ja kohtuullista, että kasvun hedelmistä pääsevät osallisiksi eläkeläiset, työttömyysetuuksilla olevat ja muut joiden etuudet ovat indeksileikkausten takia heikentyneet. He ovat osa tätä yhteiskuntaamme, he kuuluvat meidän joukkoomme, he ansaitsevat osansa talouskasvun hedelmistä. Erityistä huomiota vaatii pienituloisten eläkeläisten aseman parantaminen. Tämä on myös tasa-arvokysymys. Pienituloisten asemaa vahvistamalla vahvistamme naisten asemaa yhteiskunnassamme. Tämä on ideologinen poliittinen tavoite.

Hyvät kuulijat

Kansainvälinen turvallisuuspoliittinen tilanne sisältää lukuisia vakavia ongelmia. Monet niistä näyttävät pitkittyneen kuten Lähi-Idän konfliktit Syyriassa, Irakissa ja Palestiinassa. Kun näihin liittyy suurvaltojen välisiä näkemys- ja kenties intressiristiriitoja, ei YK:lla näytä olevan kykyä löytää ratkaisuja näihin konflikteihin. Sivusta katsovan ihmisen kysymykseksi jää kuinka kauan pitää sotia, kuinka kauan surmata siviilejä ja tuhota koteja ennen kuin osapuolet ovat valmiita poliittisiin ratkaisuihin neuvotteluteitse.

Lähempänä meitä oleva Itä-Ukrainan kriisi näyttää pitkittyvän. Murheellinen kehitys näyttää syvenevän myös Turkissa nykyisen yhä vahvempaan itsevaltiuteen perustuvassa hallinnossa. Turkki etääntyy väistämättä yhä kauemmas todellisista mahdollisuuksistaan tulla EU:n jäsenvaltioksi. EU:n poliittinen suhde Turkkiin perustuu sopimukseen Lähi-Idästä uhkaavan pakolaisvyöryn hallinnasta. Euroopan unioni maksaa Turkille siitä, että Turkki ei päästä laittomia siirtolaisia EU:n puolelle.

Käynnissä olevat konfliktit, terrorismi sekä sähköiseen tiedonkäsittelyyn kohdistetut uhkat ovat ilmastonmuutoksen ohella vakavimpia globaaleja turvallisuusuhkia. Itämeren turvallisuustilanteeseen liittyy jännitteitä. Suomeen ei kuitenkaan kohdistu sotilaallista uhkaa. Suomen turvallisuuden suurimmat haasteet ovat seurausta maailmanlaajuisesta kestämättömästä kehityksestä. Sosialidemokratia toimii kaikkialla maailmanlaajuisen turvallisuuden vahvistamiseksi. Se ponnistelee ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen eteen. Tällä tavoin se haluaa kantaa vastuuta myös tulevista sukupolvista.

Euroopan unionin piirissä tapahtuvat muutokset pakottavat keskustelemaan EU:n kehittämisestä. Sosialidemokraattien mielestä Suomen tulee olla aktiivisesti mukana niissä pöydissä, joissa EU:n kehityssuunnista päätetään. Suomen etu on tulevaisuudessakin vahva ja yhtenäinen EU. Suomella ei milloinkaan historiassaan ole ollut niin suurta mahdollisuutta vaikuttaa Euroopan kehitykseen kuin EU:n jäsenyyden kautta. Sdp:n tavoitteena on olla Suomen johtava Eurooppa-puolue

Sdp:n linjana on, että Euroopan unionia on uudistettava ja että erityisesti sen sosiaalista ulottuvuutta on vahvistettava. Talous- ja rahaliittoa on kehitettävä paremmin kasvua ja työllisyyttä tukevaksi. Työntekijöiden asemaa ja kansalaisten hyvinvointia koskevat aloitteet on nostettava vahvempaan asemaan EU:n kehittämistä koskevissa linjauksissa.

Euroopan unioni on ennen kaikkea arvoyhteisö, joka on tärkeä demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien edistäjä ja puolestapuhuja. Nykyisessä maailmassa EU:lla on entistä tärkeämpi tehtävä. Suomi on sadan vuoden aikana kyennyt nousemaan äärimmäisen väkivaltaisen kansallisen konfliktin kurimuksesta esimerkilliseksi demokratiaksi ja oikeusvaltioksi. Siitä voimme syyt olla ylpeitä ja kiitollisia. Tässä perinnössä meillä on varjeltavaa omassa maassamme ja jaettavaa niihin eurooppalaisiin ja kansainvälisiin keskusteluihin joissa etsitään rauhaa, demokratiaa ja vakaata oikeusvaltiota.