Ihalaiselta 10 ehdotusta, joiden avulla voidaan parantaa työn ja työntekijöiden kohtaamista

Ajankohtaista 10:23

Lauri Ihalainen

Työvoimapula, totta vai tarua?

10 kohdan ehdotukset työvoiman saatavuus ja kohtaanto-haasteiden voittamiseksi

Tavoite nostaa seuraavalla vaalikaudella työllisyysaste vähintään 75% on hyvä tavoite, mutta samalla haastava. On varmistettava edellytykset pidemmän aikavälin kestävälle kasvulle investoimalla tki-rahoitukseen, koulutukseen ja työyhteisössä tuottavuuden ja työhyvinvoinnin toisiaan tukeviin toimiin.

Työllisyysasteen nostaminen edellyttää voimakkaita toimenpiteitä vaikeammin työllistettävien työkyvyn ja osaamisen parantamiseksi sekä työllistämiskynnyksen alentamiseen. Osatyökykyisille on rakennettava matalan kynnyksen polkuja työelämään. Tehostettuja toimia tarvitaan jo maahan muuttaneiden työllisyysasteen nostamiseksi. Koulutus ja työ ovat juureva tapa kotouttaa. Maahanmuuttajissa on mahdollisuus, ei uhka työmarkkinoilla. Monissa maakunnissa työikäisen väestön kasvu perustuu merkittävältä osalta maahanmuuttajiin. Toimenpiteet maahanmuuttajien työllistymisessä tulisi kohdistaa vahvemmin siihen, miten maahan muuttaneiden todellinen kotoutuminen ja työllistäminen toteutetaan.

Aktiivisen työpolitiikan resursseja on välttämätöntä lisätä mm. palkkatukirahoituksella. Suomen tulisi pyrkiä kohti muiden pohjoismaiden tasoa aktiivisen työvoimapolitiikan tasoissa.

Ne, noin 70 000 nuorta aikuista, jotka eri syistä eivät ole koulutuksessa tai työelämässä on räätälöitävä oma ”polku tulevaisuuteen” rakentuva ohjelma.

Työkyvyttömyysriskiä ennakoivasti torjumalla ja ikääntyneiden arvostusta työmarkkinoilla lisäämällä voidaan pidentää työuria ja nostaa työllisyysastetta. Merkittävä työvoimareservi on se, että rakennetaan osatyökykyisille erityistoimia työllistämisen tukemiseksi.

TEM:n tilastojen mukaan eri syistä ns. piilotyöttömiä on noin 110 000 ihmistä. On eri politiikan keinoin tuettava ja kannustettava heidän pääsyään työmarkkinoille.

Työpaikat ja työntekijät eivät aina kohtaa, syitä on monia.

Työn jatkuva murros hävittää työtä ja luo samalla uutta työtä. On arvioitu, että digitalisaatio, automatisaatio ja tekoäly hävittää 1/3 työpaikoista 20 vuoden aikana. Työntekijät vaihtavat työtä ja ammatteja työuransa aikana keskimäärin 2-3 kertaa. Työn polarisaatio vähentää erityisesti keskiluokkaisia- ja palkkaisia ammatteja.

Miten voidaan parantaa työn ja työntekijöiden kohtaamista?

1) Jokainen maakunta, kuntarajat ylittäen laatii omiin vahvuuksiinsa rakentuen positiivisen rakennemuutos-, elinkeino- ja työllisyysohjelman. Ohjelma laaditaan laajalla yhteistyöllä Lounais-Suomen siltaohjelman tavoin. Esko Ahon laatiman raportin (24.8.2017) suositukset ovat kunkin maakunnan olosuhteisiin soveltaen käyttökelpoisia muuallakin kuin Lounais-Suomessa. Hyvä, mutta haastava esimerkki on ollut Uudenkaupungin autotehtaan työvoimarekrytointitoimet.

2) Yritystoiminnan verkostoitumisen kehittäminen mahdollistaa työvoiman pullonkaulojen esteiden vähentämisen kehittämällä alihankintaa alueilla missä on työvoimaa ja muitakin resursseja. Työ tulee tekijää lähemmäksi, eikä aina päinvastoin.

3) Työvoiman alueellista ja ammatillista liikkuvuutta tulee edistää. Haasteet tulevat olemaan kasvavia mm. väestön keskittyessä kaupunkeihin ja suurempiin elinvoimakeskuksiin.

4) Seuraavaa hallitusohjelman linjauksia varten tulisi käynnistää laajalla valmistelupohjalla, mukaan lukien kolmikantaosapuolet, toisiaan tukeva toimenpideohjelma kohtaantohaasteiden voittamiseksi. Tämän työn tuloksena tulee lisätä kohtuuhintaista asuntotuotantoa työvoimaa tarvitseville alueille, myös työnantajat voisivat rakentaa työsuhdeasuntoja, tukea työntekijöiden ammatillista monitaitoisuutta ja uuden työn vastaanottamista aikuiskoulutusta lisäämällä mm. muunto- ja yhteishankintakoulutuksella.

5) On rakennettava joustavia opiskelualustoja myös alueellisiin tarpeisiin.

6) Tulee tukea työntekijöiden yhä kasvavaa työn perässä tapahtuvaa pendelöintiä esim. työmatkakuluja tukemalla ja joukkoliikennettä kehittämällä.

7) Eri asteella koulutuksen järjestäjien ja työelämätoimijoiden yhteistyötä tulee lisätä räätälöityjen työvoimatarpeiden täyttämiseksi. Oppisopimuskoulutuksen edellytyksiä aikuiskoulutuksen muotona on mahdollista vahvistaa.

8) Työn perässä muuttopäätöstä pohtivia perheitä edesauttaa, jos työtilaisuuksia järjestyy molemmille perheen vanhemmalle.

9) Työvoimaa houkuttelevien paikkakuntien ja työnantajien kannattaa kiinnittää huomiota, miten perheiden lastenhoito, koulu ja vapaa-ajan palvelut toimivat sekä miten turvalliseksi elämä koetaan. Kun työmarkkinoille tulee vähemmän nuoria ikäluokkia kuin vastaavasti ihmisiä lähtee eläkkeelle, kilpailu osaavista työvoimasta kasvaa. Yritysten on – saadakseen työvoimaa panostettava työntekijöiden osaamiseen, työhyvinvointiin ja mm. perheystävällisiin ja joustaviin työaikajärjesteltyihin työpaikkoihin.

10) On tärkeätä tehdä huolellinen selvitys siitä, miten perheet, jotka haluaisivat muuttaa työn perässä uudelle paikkakunnalle, pääsisivät muuttamaan, mutta vanha asunto sitoo perhettä. Miten asunnot esimerkiksi saadaan kaupaksi paikkakunnalla, jossa ei ole kysyntää asunnoista?

Lauri Ihalainen puhui SuomiAreenassa 19.7. Lounais-Suomen ihme – koko kansan etu –tapahtuman paneelissa Työvoimapula, totta vai tarua? Suomessa on tällä hetkellä sekä työttömiä että työvoimapula – mistä oikein on kyse?