Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Ihalainen: Yritystuet kaipaavat uudistusta – Säilyttämisestä uuden luomiseen

Ajankohtaista 13:12

Lauri Ihalainen

Yritystukien yhteenlaskettu määrä oli vuonna 2016 noin 5 miljardia euroa. Suurin osa niistä muodostuu verotuista ja avustuksista, vähäisempi osa lainoista ja pääomasijoituksista. Näiden lisäksi maa-, metsä- ja kalatalouteen suuntautuu noin miljardin tuki.

Sipilän hallitus on aikeissa arvioida syksyn budjettiriihessä yritystuille asetettavia tavoitteita ja karsimiskohteita. Työ ei ole helppo ja tukien karsimisessa tulee edetä asteittain ja taata yrityksille riittävästi aikaa varautua yritystukimuutoksiin. Olisi perusteltua muuttaa yritystukien painopistettä vahvistamalla tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotukia. Tekesin rahoitus pitäisi palauttaa leikkauksia edeltäneelle tasolle.

SDP on asettanut yritystukijärjestelmän uudelleenarvioinnille seuraavat tavoitteet:

  • Siirretään tukien painopistettä T&K&I-tukiin.
  • Kannustetaan uusia yrityksiä ja tuetaan pk-sektorin kasvua.
  • Tuetaan pk-yritysten kansainvälistymistä.
  • Karsitaan tarpeettomia tukia ja siirretään painopistettä asteittain suorista tuista lainoihin.
  • Tukien tulee olla pääsääntöisesti määräaikaisia (pidempiaikaisia tukia tulee arvioida tapauskohtaisesti).
  • Karsitaan energiapolitiikan päällekkäisiä ohjauskeinoja.
  • Tehostetaan ja luodaan kannustavuutta maatalouden tukijärjestelmiin.
  • Puretaan tarpeetonta byrokratiaa ja selkeytetään tukijärjestelmiä ja tukien hakemista.

Tehtyjen selvitysten perusteella osa yritystuista on säilyttäviä, ei uudistavia, eivätkä ne tue innovaatioita, kasvua tai työllisyyttä. Kansainvälisten selvitysten perusteella erityisesti kp-sektorin tutkimus- ja kehitystoimiin suunnatuilla tuilla saavutetaan paras vaikutus. Pidemmän aikavälin tavoitteena – ei kertaheitolla – tulee olla yritystukien määrän karsiminen ja yritystuki- ja verojärjestelmien yksinkertaistaminen.

Yritystukipolitiikassa on tarve siirtää painopistettä reippaasti tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotukiin. Niillä koulutuspanostusten ohella luodaan osaamisperusteisia kasvun mahdollisuuksia. Tähän tavoitteeseen sopivat erittäin huonosti tutkimus- ja koulutusleikkaukset sekä Tekesin rahoituksen tuntuvat leikkaukset.

Vientivetoisen kasvun nyt käynnistyessä on tärkeää, että erityisesti vientiin pohjautuvan teollisuuden ja palvelujen kustannuksia ei poliittisilla päätöksillä kasvateta. Kilpailukykysopimus paransi kustannuskilpailukykyä ja viennin edellytyksiä.

Aktiivisen työvoimapolitiikan rahoitusta on hallituksen toimesta vähennetty ja palkkatuella työllistämisen edellytykset ovat heikentyneet. SDP pitää perusteltuna, että palkkatukirahoituksesta huolehditaan. Vastaava tuki esimerkiksi Ruotsissa on noin viisinkertainen ja palveluresurssit moninkertaiset Suomeen verrattuna. Palkkatuettu työ ei aina johda pysyvään työllistymiseen, mutta sen avulla voidaan estää syrjäytymistä ja parantaa ihmisen valmiuksia päästä takaisin työmarkkinoille.

Toivon hallituksen tarttuvan näihin esityksiin syksyn budjettiriihessään.