Ihalainen: Vauhtia vientiin ja osaamisperusteiseen kasvuun

Ajankohtaista 17:30

Lauri Ihalainen

Talousvaliokunnan sd-vastaava, kansanedustaja Lauri Ihalainen on huolissaan Suomen viennin kasvun kestävyydestä ja työmarkkinoiden kohtaan-ongelmasta sekä toivoo hallitukselta rohkeampaa otetta elinkeinopolitiikassa.

Lisää panostuksia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan

Korkean teknologian ja jalostusarvon osuus Suomen viennistä on laskenut huolestuttavasti. Hallituksen ensi vuoden talousarviossa olisi pitänyt päättää jykevämmällä otteella toimista, jotka tukevat erityisesti vientivetoisen talouskasvun vauhdittamista, investointeja ja työllistämistä. Ilman lisäpanostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen, on Suomi vaarassa jäädä globaalissa arvoketjussa sivurooliin.

Korkean teknologian viennin kasvun turvaaminen olisi edellyttänyt rohkeampia toimia. Vaikka vienti on lähtenyt hyvään nousuun ja Suomen talous sen myötä, katseemme pitää olla kauempana tulevaisuudessa.

Ihalainen korostaa, että yrityksemme tarvitsevat uudistuakseen merkittäviä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksia. Teollinen murros – kuten uudet digitaaliset liiketoiminnot, tuotteet ja palvelut sekä koneoppimisen ja tekoälyn hyödyntäminen – vaativat yrityksiltä mittavia TKI-investointeja menestyäksemme koko ajan kiristyvässä kilpailussa maailmanmarkkinoilla. TKI-rahoitus on nähtävä investointina tulevaisuuteen, ei kustannuksena. Siksi olisi ollut tärkeää, että hallitus olisi tehnyt osansa ja budjettipanostuksia olisi nostettu tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukemiseen.

SDP on esittänyt oppositiokaudellaan joka vuosi lisämäärärahoja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoihin. Niin teemme nytkin.

Kierto- ja jakamistaloudesta kärkihanke

Ihalaisen mielestä kierto- ja jakamistaloudesta olisi pitänyt tehdä hallituksen mittaava kärkihanke, jonka kasvupotentiaali globaalisti on monikertainen biotalouteen verrattuna. Suomessa perinteinen biotalous ja puun käyttö rajoittuvat pitkälti metsäteollisuuden raaka-ainehuoltoon, energian tuotantoon ja maatalouteen. Lähtökohtana pitää olla puun jalostaminen mahdollisimman korkean jalostusarvon tuotteeksi.

Kiertotalous on kasvun ja talouden sekä energia- ja ilmastopolitiikan yksi uusi kivijalka. Kiertotaloudella on merkittäviä ympäristöllisiä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Kiertotalous resurssitehokkuuteen perustuva talousmallia, jossa materiaalit kiertävät ja säilyttävät arvonsa kasvattaen hyvinvointia. Kiertotalous maksimoi tuotteisiin ja raaka-aineisiin sitoutuneen arvon mahdollisimman pitkään. Tuotteille luodaan lisäarvoa palveluilla ja digitaalisiin ratkaisuihin perustulvalla älykkyydellä ja jakamisella.

Suomen tulisi profiloitua kiertotalouden kärkimaana EU-komission suuntaan, mikä toisi Suomelle vaikutusvaltaa EU-päätöksenteossa.

Työvoiman kohtaanto-ongelmat vaativat laaja-alaista ja pitkäjännitteistä yhteistyötä 

Ihalainen varoittaa, että työn ja työntekijöiden kohtaamishaasteet voivat muodostua ennakoimattomana kasvun ja työllisyyden pullonkaulaksi. Ratkaisut eivät ole yksinkertaisia siksi, että ne vaativat useamman politiikan osa-alueen yhtäaikaisia ratkaisuja.

Työvoiman kohtaanto-ongelmalla tarkoitetaan yleensä niitä eroja, joita esiintyy työn kysynnän ja tarjonnan välillä. Syitä on useita, mutta yleensä kyse on seuraavista seikoista: Avoimet työpaikat ja työttömät työnhakijat ovat eri aloilla ja alueilla. Työttömien koulutus ei välttämättä vastaa avoimissa työpaikoissa edellytettäviä vaatimuksia ja toiveita. Pitkät työttömyysjaksot ovat saattaneet heikentää työttömien työkykyä ja osaamista. Voimakas rakennemuutos on muuttanut ja muuttaa myös jatkossa ammattirakenteita.

Nyt pitäisi perustaa laajapohjaisen työryhmän pohtimaan työvoiman kohtaanto-ongelmaa ja etsimään toteutuskelpoisia keinoja ongelman ratkaisemiseksi. Työryhmä tarkoitus olisi arvioida pidemmällä aikavälillä kohtaanto-haasteita ja kiinteästi työpaikka- ja rakennemuutosarvoihin perustuen.

Työryhmään pitäisi nimetä työmarkkinajärjestöjen lisäksi keskeisten ministeriöiden ja kuntaliiton/kuntien edustus. Työryhmän työn voisi aikatauluttaa siten, että valmiita esityksiä olisi valmiina ennen seuraavaa vaalikauden alkua. Tällöin esitykset voitaisiin ottaa mukaan uuden hallituksen ohjelmaan niiden toteuttamiseksi.

Keskeisenä lähtökohtana pitää olla negatiivisen rakennemuutoksen kääntäminen positiiviseksi mahdollisuudeksi. Tarvitaan positiivista alueellista ja ammatillista liikkuvuutta sekä perheiden elämäntilanteiden parempaa huomioimista.

Työvoiman liikkuvuutta voidaan myös edistää liikenneratkaisuilla ja rakentamalla kohtuuhintaisia asuntoja pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin. Tarvitaan mittavia panostuksia ammatilliseen peruskoulutukseen sekä uudelleen- ja muuntokoulutukseen. Yritysten ja työnantajien parempaa sitoutumista ja tukea mm. asunnon saannissa ja työpendelöinnin tukemisessa.

Eri maakunnissa – uusien maakuntahallintojen myötä – tarvitaan kuntarajat ylittävää elinkeino-, investointi- ja koulutuspoliittisia tavoitteita. Pula osaavasta työvoimasta ja korkea työttömyys on yhtäaikainen haaste purettavaksi. Haaste tulee olemaan kasvava myös siksi, että väestökasvu pääosin keskittyy kaupunkeihin ja maakunnallisiin keskuksiin.