Ihalainen: Ulkomaisen työvoiman osuus tulee kasvamaan – reilut pelisäännöt kuntoon

Ajankohtaista 14:00

Lauri Ihalainen

Työperäinen ja humanitäärinen maahanmuutto nivotaan helposti samaksi asiaksi. Näin ei ole. Työperusteisen maahantuloperusteet ovat erilaiset.

Suomi ja myös työelämä tulee monikulttuuristumaan ja ulkomaalaisten osuus tulee kasvamaan.  Monien maamme alueiden työikäisen väestön kasvu on jo nyt paljolti maahanmuuttajien varassa.

Taustalla on ikärakenteemme muutos ja syntyvyyden aleneminen. Tätä hyvin kuvaa huoltosuhteemme näköalat. Vuonna 2016 Suomessa oli 59 lasta ja vanhusta 100 työtöntä kohden ja vuonna 2030 meillä on 69 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohden.

Suomeen muutetaan erilaisin perustein: perheen yhdistämiseksi, opiskelun vuoksi, työperusteisesti ja humanitäärisistä syistä. EU:n alueilla on perusvapauksiin kuuluva työvoiman mahdollisuus vapaaseen liikkuvuuteen.

Suurin työmarkkinoilla oleva ryhmä on maassa pysyvästi asuvat ulkomaalaiset. Toiseksi suurin ryhmä on toisen EU maan kansalaiset, pääosin virolaiset. Viisumilla tai viisumivapaasti tulleita kausityöntekijöitä on yli kymmenentuhatta vuodessa. Tarveharkintaisen oleskeluluvan turvin työskentelee vuosittain noin 8000 ihmistä. Ulkomaalaisille asiantuntijoille lupia on muutama tuhatta vuodessa.

Kaikissa OECD maissa säädellään ulkomaalaisten rekrytointia eri muodoin, myös Ruotsissa. Työvoiman liikkuvuus on positiivinen asia, jos pelisäännöt ovat reilut ja rakennetaan tosiasialliset edellytykset hyvään kotouttamiseen ja työllistymiseen.

SDP:n poliittisen harkinnan mukaiset päätökset ovat tässäkin asiassa selkeät. Viimeksi kotouttamisohjelmassa toteamme, että työperäisessä maahanmuutossa noudatetaan työvoiman saatavuusharkintaa, mutta sitä voidaan kehittää.

Tosiasiassa ulkopuolisen työvoiman tarveharkinnan ulkopuolella on valtaosa ulkomaalaisesta työvoimasta. Saatavuusharkinnassa toteutetaan ala-, tehtävä- ja aluekohtaista joustavaa harkintaa. Viime vuonna TE-toimistot tekivät noin 8000 saatavuusharkintapäätöstä, joista 5200 oli myönteisiä.

SDP on sivistys- ja suvaitsevaisuuspuolue

Hädänalaisia ihmisiä pitää auttaa lähtömaissa ja myös EU:n yhteisin ponnisteluin. Suomen tulee kantaa oma osuutensa siitä.

EU:n sosiaalista roolia vahvistettaessa tarvitaan yhteisiä toimia maasta toiseen lähetettyjen työntekijöiden aseman parantamiseksi ja mm. työehtojen valvonnan terävöittämiseksi. Alipalkkaus tulisi saada kuriin. Tiedonsaantia maiden välillä tulee vahvistaa. Työvoimaa välittävät toimijat pitää saada rehellisten pelisääntöjen piiriin ja ihmisten työehdoilla rahastaminen kuriin.

Saatavuusharkintaa tehtäessä TE-toimistojen tehtävä ei ole pelkästään arvioida tapauskohtaisesti työvoiman saatavuus tarvetta, vaan myös ulkomaalaisten työehtojen lainmukaisuutta ja arvioida kykyä toimia asianmukaisena ja rehdit pelisäännöt täyttävänä yrityksenä.

Usein kielteisen päätöksen taustalla on ollut työnantajan aikaisempien kokemusten perusteella kyvyttömyys suoriutua mm. asianmukaisten palkkojen maksamisesta.

Millainen tiekartta olisi viisasta rakentaa maahanmuuttajien kotouttamis- ja työllistämistoimiin?

1) Työperäinen maahanmuutto Suomeen tulee kasvamaan. Sen tulee olla hallittua ja torjuttava, että Suomeen ei luoda kahden luokan työmarkkinoita

2) Työehtojen valvontaa Suomessa tulee tehostaa, keinoja on useita

  • valvontaresurssien lisääminen ja valvontavaltuuksien vahvistaminen
  • tiedonsaantioikeuksien parantaminen
  • veronumeron ulottaminen rakennusalan ohella mm. ravintola- ja kuljetusalalle
  • tilaajavastuulain terästäminen mm. sitä, että alihankintaketjuihin viimeisessäkin lenkissä noudatetaan työ- ja verovelvoitetta
  • Suomen olosuhteisiin soveltuvan kanneoikeuden aikaansaaminen ja alipalkkauksen kriminalisointi.

Kaikella näillä uudistuksilla on myös myönteinen vaikutus kaikkien työehtojen noudattamisen valvonnassa ja harmaan talouden torjunnassa.

3) Tarveharkinnan käsittelyaikoja voidaan nopeuttaa ja ala- ja aluekohtaisesti joustavuusharkintaa voidaan lisätä

4) Maahanmuuttaneiden työttömyysaste on noin kolminkertainen kantaväestöön nähden. Ulkomaalaisten työllisyysaste on n. 50% (koko väestö n. 69%). Ulkomaalaisia työttömiä työnhakijoita oli elokuussa 2017 31 100. Maahanmuuttajanuorten koulutus- ja harrastemahdollisuuksia voidaan lisätä. Maahan muuttaneen ja muuttavien koulutus- ja työllistämismahdollisuuksia tulisi lisätä erillisellä toimenpideohjelmalla. Yksi toimiva malli on yhdistää työ- ja kielitaitojen oppiminen yhtä aikaa tapahtuvaksi. Kolmannen sektorin toimijoilla on tarjota paljon mahdollisuuksia mm. maahanmuuttajanuorten harrastustoiminnassa.