Ihalainen: Työn murros on mahdollisuus murtaa työmarkkinoiden voimakasta sukupuolittuneisuutta

Ajankohtaista 13:00

Työn murros voi olla mahdollisuus, mutta myös riski siihen, etteivät kaikki pysy mukana. Nuorten ikäluokkien supistuessa työelämä joutuu kilpailemaan osaavasta työvoimasta palkkojen ohella työelämän laadulla ja mielenkiinnolla – turvallisuuden tunteesta tulevaisuuteen. Työelämän laatuun ja koulutukseen panostavat sekä perheystävälliset työyhteisöt pärjäävät työvoiman saatavuudessa.

Työ ei ole sidottu yksinomaan tiettyyn aikaan ja paikkaan. Työtä jaetaan globaaleihin arvoketjuihin. Työn tekemisen muodot ovat pirstaloituneet ja moni tekee rinnakkain ja sisäkkäin useata työtä. Kahta työtä tekeviä arvioidaan olevan n. 150 000.

Työntekemisen tapa voi vaihdella lyhyellä ajalla kokoaikatyöstä pätkätyöhön, yksinyrittäjyyteen, kevyt yrittäjyyteen, koulutukseen tai putoamiseen työttömyyteen. Tärkeintä on varmistaa, että osaaminen, työttömyys- ja sosiaaliturva tukee mahdollisuuksia siirtyä työstä ja ammatista toiseen. Pirstaloitunut työelämä edellyttää, että tulevan sosiaaliturvauudistuksen osana tulee rakentaa uudella tavalla työn, koulutuksen ja verotuksen yhdistelmä.

Alustatalouden merkitys tulee kasvamaan. Nyt niitä hallitsevat isot kansainväliset toimijat. Tarvitaan kansainvälisiä ja kotimaisia pelisääntöjä alustoilla työskenteleville koskien mm. oikeudellisen asemaa, sosiaali- ja työsuhde-etuihin, työttömyysturvaan ja eläkkeisiin.

Teknologian kehitys sekä hävittää että samalla luo uutta työtä. Uudet työpaikat edellyttävät uusia osaamisvalmiuksia ja valmiuksia digitaalisen teknologian käytössä. Työmarkkinoiden polarisoituminen johtaa keskiluokkaisten- ja palkkaisten töiden vähenemiseen. Tällä muutoksella on vaikutuksia palkkaerojen hajontaan ja yhteiskunnan verotuloihin.

Työelämän jatkuvan muutoksen hallinnan tärkein keino ovat investoinnit sivistykseen ja osaamiseen. Mitä korkeampi koulutustaso sitä pidemmät työurat, korkeampi työllisyysaste ja paremmat mahdollisuudet siirtyä myös työstä toiseen. Erityisesti on lisättävä toimia ja rahoitusta työelämässä toimivien ihmisten monitaitoisuuteen.

On tärkeätä korostaa, että mm. automatisaatio, robotisaatio ja tekoäly ei korvaa sosiaalisten, yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen merkitystä työelämässä – päinvastoin. Niiden merkitys kasvaa menestyvän ja tuottavan työyhteisön kehittämisessä.

Työelämän murroksen hallinnan keskeinen keino on jatkuvan oppimisen, työn ja koulutuksen toisiaan tukeva liitto.

Työn murros on myös mahdollisuus rikkoa voimakkaasti sukupuolittuneita rajoja miesten ja naisten aloihin. Uusi teknologia, digitalisaatio ja tekoäly synnyttää uutta työtä, jota ei edes vielä tunnisteta. Tämä mahdollistaa perinteisten alojen rajojen purkamisen ja voi lisätä aloja, joissa miehiä ja naisia on yhtä paljon. Naisten koulutustasohan on miesten koulutustasoa korkeampi. Herää kysymys, voiko työn murros murskata sukupuolittuneita työmarkkinoita ja samalla lisätä palkkatasa-arvoa.

Toinen vähemmän keskustelussa ollut keino on lisätä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä, sen järjestelyihin ja laajemmin työelämään. Tarvittavaan uuden ajan työelämä-demokratiaa missä työntekijät ovat muutoksen ja uudistamisen tekijöitä eikä kohteita.

Yhteistoimintalakia tulisi uudistaa aidoksi työelämän kehittämislaiksi nyt käynnistyvässä kolmikantavalmistelussa. Henkilöstöllä niin halutessaan tulisi olla mahdollisuus osallistua yritysten hallintoon.

Työntekijöiden autonomiaa tulee vahvistaa työjärjestelyissä, työaikaratkaisuissa ja työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa.

Tuetaan ihmisiä muutoksessa niin, että muutos on turvallisempi kuin paikallaan pysyminen.