Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Ihalainen: Työelämän muutos on tosiasia, mutta siihen on ratkaisuja

Ajankohtaista 14:32

Lauri Ihalainen

Tanskan entinen ministeri ja EU-komissaari Poul Nielson laati Pohjoismaisen ministerineuvoston pyynnöstä työelämän tuomista haasteista raportin. Raportti sisältää 14 ehdotusta työelämän parantamiseksi pohjoismaisella yhteistyöllä. Yksi varsin radikaalilta kuulostava mutta tärkeältä avaukselta vaikuttava esitys oli, että Pohjoismaiden hallitukset edistäisivät kaikille pakollista aikuis- ja täydennyskoulutusta. Tavoitteena olisi varmistua siitä, että kaikki voisivat osaamisensa puolesta pysyä työelämän muutoksessa mukana sekä pienentää pudokkaiden ryhmää, joilla on selviytymisvaikeuksia työssä esimerkiksi digitalisaation vuoksi. Raportin laatija esitti, että hallitukset yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa testaisivat käyttöönottoa pilottihankkeilla.

Suomen oloihin pakollisuus ei ole paras tapa edetä, mutta räväkkyydellään esitys nosti tärkeän aiheen pohdittavaksi. Pakollisuuden sijaan Suomessa voitaisiinkin luoda kaikille aito mahdollisuus työn ja oppimisen yhdistämiseen ja koulutukseen. Pohjoismainen yhteistyö olisi luonnollinen tapa edistää aikuis- ja täydennyskoulutusta ja Suomen tulisi olla tässä hankkeessa aktiivisesti mukana ja hyödyntää muiden Pohjoismaiden käytäntöjä.

Työelämän muutoksissa, ja kyvyssä siirtyä työstä ja ammatista toiseen eikä työttömyyteen, koulutus on parasta työsuhdeturvaa ja keino pitää kaikki mukana työelämässä. Tarvitaan siis työn ja oppimisen uusi liitto, jossa oppiminen ja koulutus ovat osa työtä ja nykyaikaista työsuhdetta. Liian monella on riski pudota osaamisvajeen takia kyydistä ja joutua työttömäksi. Suomessa on noin 100 000 alle 30-vuotiasta nuorta aikuista, joilla eri syistä on vain peruskoulupohja, jolta ponnistaa työelämässä. Näiden nuorten aikuisten tueksi rakennettiin viime hallituskaudella nuorten aikuisten osaamisohjelma, jonka avulla tuhansia nuoria sai vähintään toisen asteen koulutuksen ja samalla paremmat valmiudet työhön tai jatko-opintoihin. Näiden nuorten aikuisten työurat kasvoivat keskimäärin yli kuudella vuodella heidän saadessa vähintään toisen asteen koulutuksen.

Nyt työllisyys- ja aikuiskoulutusrahoitusta sekä samalla opiskelun edellytyksiä on leikattu. Alhaisen koulutuksen ja työttömyyden välillä on voimakas kytkös. Kun työvoimapoliittisen koulutuksen rahoitusta on leikattu, paine päästä omaehtoiseen koulutukseen on kasvanut. Kaikki halukkaat eivät kuitenkaan saa nykyisin oikeutta omaehtoiseen koulutukseen. Jatkossa on varmistuttava siitä, että työtön voi opiskella työttömyysturvalla. Olisi perusteltua, että omaehtoiseen koulutukseen pääsyä helpotetaan ja pääsykriteereistä voitaisiin luopua määräajaksi. Työelämässä henkilöstön osaamisen vahvistamisesta ja koulutuksesta tulisikin tehdä aito yhteisen paikallisen sopimisen asia. Kaikilla työpaikoilla tulisi olla henkilöstön koulutus- ja kehittämissuunnitelmat. Niin sanotun kolmen päivän koulutusmahdollisuutta ja yrityksille tulevaa verokannustinta soisi käytettävän enemmän.

Mikäli haluamme, että työurat aidosti pitenevät ja työllisyysaste saadaan nousemaan, koulutuksen ja työn limittyminen on aivan keskeisessä asemassa. Suomi pärjää vain osaamisen yhteiskuntana. Siksi tarvitsemme aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen uudistamalla lainsäädäntöä ja aikaansaamalla työmarkkinajärjestöjen välille kunnianhimoisen työelämään liittyvän koulutussopimuksen niin keskusjärjestöjen kesken kuin räätälöityjä sopimuksia toimialakohtaisesti.

Koulutusyhteistyö voisi olla tapa laajentaa paikallista sopimista yritysten ja työntekijöiden hyvällä yhteistyöllä. Suomi voisi osallistua pohjoismaiseen pilottihankkeeseen esimerkiksi jonkin toimialan tai maakunnan osalta. Raportissa esitetty pakollisuus kannattaisi korvata kokeilulla. Työelämän nopea ja voimakas muutos on tosiasia ja se haastaa yritykset, työntekijät ja koko yhteiskunnan. Siksi täydennyskoulutuksen lisääminen kannattaisi nähdä suurena mahdollisuutena. Uudenlaisen työelämän yksi tunnusmerkki on ennakkoluulottomuus. Siksi myös vastausten, joita poliitikot tarjoavat haasteisiin, pitäisi olla ennakkoluulottomia.

Lauri Ihalainen