Ihalainen: Nyt lisäpaukut vaikeammin työllistettävien työkyky-, koulutus- ja työllistämistoimiin

Ajankohtaista 13:00

Lauri Ihalainen

Tammikuun työllisyysluvut kertovat, että työttömyys on laskenut kaikissa maakunnissa ja eri ryhmissä. Maakuntien sisällä on suuriakin työttömyyseroja. Työttömiä on edelleen 285 800 ja työttömyysaste 10,9 %. Erityisen tärkeätä on ollut se, että pitkäaikaistyöttömyyskin laskee, olkoonkin, että pitkäaikaistyöttömiä on edelleenkin liian paljon, eli n. 90 000.

Mikäli talouskasvu ja muutoinkin talouden myönteinen kehä jatkuu, on mahdollista, että 72 % työllisyysaste saavutetaan vielä vaalikauden lopulla. Tämä olisi hyvä asia, kunhan ei sorruta ns. aktiivimallilla kikkailuun ja tilastojen kaunisteluun.

SDP on esittänyt työttömyysturvan leikkauspolitiikan sijasta konkreettisia esityksiä sekä pitkäaikaistyöttömyyden että nuorten koulutus- ja työllistämismahdollisuuksien parantamiseksi.

Nyt tarvitaan erillispanostuksia vaikeammin työllistettävien tueksi ja niiden 69 000 nuorten avuksi, jotka eivät ole eri syistä koulutuksessa tai työssä. SDP on esittänyt, että hallitus lisää merkittävästi työllisyysrahoitusta mm. palkkatukirahoitukseen ja konkreettisen polku tulevaisuuteen –ohjelman laatimista töitä ja koulutusta vailla oleville nuorille. Työttömyysturvalla opiskelu tulee tehdä nykyistä joustavammaksi. Passiivisesta työllisyyden tukemisesta on siirryttävä tukemaan työkykyä, koulutusta ja työllistymistä edistäviin ratkaisuihin mm. ottamalla käyttöön ns. Rinteen mallin mukainen työllistämisseteli. Myös tulevilla veroratkaisuilla voidaan tukea kasvua, työllisyyttä ja oikeudenmukaisuutta. Tarvitaan erillinen ohjelma vaikeammin työllistettävien tueksi ja nuorten työmarkkinoilta ja yhteiskunnasta syrjäytyisen estämiseksi.

Olisiko mahdollista, että työmarkkinakeskusjärjestöt laatisivat yhteisen työllistämisen tavoitteellisen tiekartan tulevalle vaalikaudelle. Siinä aseteltaisiin sellaisia yhteisiä kasvu-, kilpailukyky-, tuottavuus ja työllistämistavoitteita, joita sopimuspolitiikalla voisi edistää. Tuottavuuden kasvulla, osaamisella ja uusilla innovaatioilla rakennetaan talouskasvun pohjaa. Tällaisia tekoja voisi olla paikallisen yhteistyön lisääminen koulutus- ja työllistämistoimissa ja erityisesti nuorten osalta. Yksi yhteinen teema voisi olla se, miten työpaikat ja työntekijät kohtaavat tulevaisuudessa paremmin edistämällä mm. työvoiman ammatillista ja alueellista liikkuvuutta sekä kohtuuhintaisten asuntojen saantia. Tiekartan pohjalta jokaisella toimialalla osapuolet voisivat rakentaa koulutus- ja työllistämistoimet osana omia työmarkkinasopimuksiaan.

Liittojen vastatessa tulevaisuudessakin palkkaratkaisuista, voisivat työmarkkinakeskusjärjestöt tehdä yhteistyötä elinkeino- ja kasvupolitiikan sekä koulutus- ja työvoimapolitikan alueella. Aidolla kolmikantaisella valmistelulla olisi nyt suuri tarve.