Ihalainen: Neljä tekoa, joilla hallitus voi parantaa budjettiriihessä työllisyyttä

Ajankohtaista 15:48

Uusimmat työllisyysluvut kertovat, että myönteinen työllisyyskehitys on jatkunut. Työllisten määrä on kasvanut ja työttömyysaste on laskussa. Ei sovi kuitenkaan unohtaa, että meillä on yhä n. 284 000 työtöntä, joista huolestuttavan suuri osa on vaikeammin työllistettäviä. Samanaikaisesti meillä on n. 120 000 piilotyötöntä ja paljon osatyökykyisiä ja vammaisia ihmisiä, jotka odottavat mahdollisuuksia työllistyä. Tuhannet osa-aikatyöntekijät haluaisivat alityöllistettyinä ja alipalkattuina tehdä lisää työtunteja tullakseen ylimalkaan toimeen. Suomessa on n. 70 000 nuorta, jotka eivät ole eri syistä koulutuksessa tai työelämässä. Heille pitää räätälöidä kannustavia polkuja kuntoutuksen, koulutuksen ja sosiaalitoimen kautta työelämään.SDP on tarjonnut rakentavia, käyttökelpoisia ja realistisia toimia juuri vaikeammin työllistettävien työmarkkinoille pääsemiseksi. Olemme ymmärtäneet hyvin, että yhteiskunta voi tukea – kilpailua vääristämättä – pk-yrityksiä työllistämisessä ja kansainvälistymisessä. Näistä kerroimme mm. viime toukokuussa Paremman työllisyyden kymppilistan muodossa.

SDP on kantanut erityistä huolta pidemmän aikavälin talouskasvun rakennuspuista ja siitä, että koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin suunnattavaa rahoitusta pitää leikkausten sijaan nostaa. Korkeatasoinen osaaminen ja toimivat liikenneyhteydet ovat elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta tärkeitä.

Jotta SDP:ta ei syytetä aloitteiden ja esitysten puutteesta, vaikeammin työllistettävien tueksi esitetyn 10-listan lisäksi tarjoamme neljä ideaa budjettiriiheen:

1. Passiivituesta aktiivitoimiin

Työttömyyden kustannukset ovat kaikkineen n. 6 miljardia. SDP on esittänyt, että tuen painopistettä siirretään passiivituesta aktiivitoimiin. Työllistämisseteli – eli Rinteen nimeä kantava malli madaltaa työllistämiskynnystä ja voi auttaa myös vaikeammin työllistettävien työmarkkinoille pääsyä.

2. Hankintalailla työllistämään

Uusi hankintalaki mahdollistaa hankintasopimuksia tehtäessä myös sosiaalisten kriteerien asettamisen mm. siten, että hankintasopimusehtoihin, esimerkiksi rakennus- ja korjaussopimuksiin, liitetään edellytyksiä ottaa töihin esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiä, osatyökykyisiä, vammaisia tai maahanmuuttajia. Hallituksen tulisikin suositella, että julkisen sektorin yli 30 miljardin hankintaratkaisuissa hankintasopimuksiin otettaisiin hankintalain tarjoamat mahdollisuudet liittää esim. rakennus- ja korjaussopimuksiin edellytyksiä ottaa töihin vaikeammin työllistyviä henkilöitä.

3. Kasvupalvelulakiesitys korjattava

Hallituksen kaavailemassa kasvupalvelulaissa on iso valuvika, joka rajaa kuntien toteuttamaa tehokasta työllistämispolitiikkaa erityisesti vaikeammin työllistettävien osalta. Mikäli sote-palvelut siirtyvät kunnilta maakunnille, kuntien tehtäväksi jäävät elinvoimaisuuden, elinkeinopolitiikan, kaavoituksen sekä koulutus ja liikunta- ja nuorisotyön hoitaminen. Olisi johdonmukaista, että elinkeino-, työllisyys- ja koulutuspolitiikka voisivat tukea toisiaan kuntatasolla. Siksi koko kasvupalvelulain uudistamiselle tulisi ottaa aikalisä ja valmistella se niin, että kuntien mahdollisuuksia työllisyyden hoitamisessa vahvistetaan, ei heikennetä. Maltti olisi nyt tämänkin lainsäädännön valmistelussa tarpeen.

4. Kolmannen sektorin palkkatukikatto pois

SDP on pitkään vaatinut yhteistyössä kolmannen sektorin toimijouden kanssa, että kolmannelle sektorille asetettu 3 000 henkilön palkkatukikatto pitää poistaa. Kolmannella sektorilla tehdään arvokasta työtä juuri vaikeammin työllistettävien työmarkkinakelpoisuuden parantamiseksi. Nyt työministeri Lindström on tullut samoille linjoille. Tuemme hänen esitystään ratkoa tämä epäkohta budjettiriihessä.

Lauri Ihalainen vieraili tänään Kokkolassa ja Pietarsaaressa.