Ihalainen: Menestyvä yhteiskunta rakentaa tulevaisuutensa koulutuksellisen tasa-arvon edistämiselle

Ajankohtaista 10:13

Avoin korkeakoulu sekä koulutustili tai osaamis- ja työllistymisseteli tukemaan aikuiskoulutusta

Suomen koulutusjärjestelmän seuraava iso reformi tarvitaan aikuiskoulutukseen ja erityisesti ammatilliseen aikuiskoulutuksen kehittämiseen, linjaa kansanedustaja Lauri Ihalainen. Tiivistäen voi todeta, että mitä korkeampi koulutus sitä pidemmät työurat, korkeampi työllisyysaste, paremmat mahdollisuudet siirtyä työttömyydestä työhön ja paremmat mahdollisuudet parempaan palkkatasoon. Tämä ei sulje sitä tosiasiaa, että myös akateeminen työttömyys on korkeaa.

– Johtopäätös on tukea elinikäisen oppimisen, työn ja oppimisen ”liittoa”. Osaamisen jatkuva päivittäminen on keskeisiä keinoja sille, että kaikki pysyy työelämässä mukana ja pääsevät työmarkkinoille. Kun työsuhteiden luonne muuttuu ja työntekijät vaihtavat työtä ja ammattia koulutuksen avulla, on tärkeää rakentaa toimintamalli, jossa oikeus koulutukseen ja opiskeluaikaiseen toimeentulotukeen säilyy yli yhden työsuhteen.

– Kansainvälisiä esimerkkejä löytyy myös siitä, että oikeus koulutukseen ja opintovapaaseen sidotaan työntekijään eikä työsuhteeseen. Koulutusoikeudet kertyvät henkilökohtaiselle tilille ja niitä oikeuksia voi käyttää seuraavassa työsuhteessa tai työkyvyttömyysaikana. Toinen idea on rakentaa osaamis- ja työllistymisseteli.

Valtakunnallisen koulutusrahaston roolia voitaisiin Ihalaisen mukaan kehittää omaehtoisen koulutuksen rinnalla myös ammatillista aikuiskoulutusta tukevaksi. Nimikin voisi olla koulutus- ja työllistämisrahasto. Rahoitusvastuut olisivat, kuten nytkin, kolmikantaisia. Valtakunnallisen koulutus- ja työllisyysrahaston roolia tulisi kehittää yhdessä työpaikoilla tapahtuvan henkilöstökoulutuksen kanssa. Kolmen päivän koulutusoikeus ja siihen liittyvä yritysten verotuksen koulutusvähennys (2017 11 miljoonaa) voidaan kehittää osana laajempaa uudistusta.

Vailla toisen asteen ammatillista koulutusta oleville (noin 100 000 alle 30 –vuotiasta) tulisi Ihalaisen mukaan rakentaa uusi ja useammalle vuodelle ulottuva osaamis- ja koulutustasoa nostava osaamisohjelma. Kaikille varmistetaan vähintään toisen asteen koulutus ja tutkinto.

Suomen kaupunkiseudulla, ei vain pääkaupunkiseudulla, yksi haaste on maahanmuuttajataustaisen väestön kouluttaminen ja heidän lähtömaissaan suoritettujen tutkintojen hyväksyminen. Maahanmuuttajat ovat osaamistasoltaan heterogeeninen ja kasvava ryhmä: osalla on korkeakoulututkinto, osa on lukutaidottomia. Julkisen sektorin on väistämättä panostettava enemmän maahanmuuttajien aikuiskoulutukseen ja tutkintojen hyväksymiskoulutukseen. Maahan muuttaneiden työttömyysaste on keskimääräistä korkeampi ja maahanmuuttajanuorilla on suuri riski jäädä koulutuspalveluissa vähemmälle.

– Avoimen korkeakoulun kehittäminen on erittäin merkittävä mahdollisuus koulutustason nostamisen keinona. Sillä voidaan vastata sekä nuorten hakijasuman purkuun että osaamisen ja tutkinnon päivittämistarpeeseen työuran keskellä.

Avoimen korkeakoulun kehittäminen vaatii Ihalaisen mukaan paljon tarkempaa paneutumista ja kehittämistavoitteiden laadintaa. Se voidaan tunnistaa koulutusjärjestelmämme resurssina ja avoimessa korkeakoulussa nykyisellään tehdään jo koulutusta ja moduuleja, jotka toimivat elinikäisen oppimisen mahdollistajina.

– Itsensä työllistävien – yksinyrittäjien osuuden kasvaessa (nyt n. 150 000) on tärkeä rakentaa myös heille mahdollisuuksia ammatilliseen kehittämiseen yrittäjänä ja työntekijänä. Tutkijat puhuvat hybridiammattien kasvusta, monityösuhteista, joissa ihmisellä on yhtä aikaa ja peräkkäin useita työsuhteita ja/tai itsensä työllistämistä.

– Siksi onkin olennaista rakentaa turvallinen silta – koulutuksen ja kattavan työttömyysaikaisen turvan avulla – siirtyä työn tekemisen muodosta ja työpaikasta toiseen (työttömyysturvan suojaosa 300 euroa). Kattava ja hyvä työttömyysturva edesauttaa työntekijöitä ottamaan riskejä siirtyä työpaikasta uuteen – usein tuntemattomaan. Hyvä uudistus on myös se, että työttömyysturva voi jatkua määräajan yrittäjäpolun valinneilla.

Aikuiskoulutuksen tarjonnan hajanaisuudesta johtuen aikuisten koulutukseen tarvitaan Ihalaisen mukaan innostavia ja selkeitä ohjauspalveluita.

– Yksi esimerkki olisi luoda kansallinen osaamisportfolio, johon kirjautuvat suoritetut tutkinnot, opintokokonaisuudet sekä muualta hankittu osaaminen.

– Digitaalisten luku- ja osaamistaitojen lisääminen koko väestössä on varmistettava. Työelämässä pärjäämiseksi informaatiolukutaitojen ohella tarvitaan sosiaalisia luovuus- ja vuorovaikutustaitoja sekä työn vastavuoroisuuden vahvistamista. Jokainen kaipaa työn tarkoituksellisuuden kiinnekohtia.

Ihalainen puhui lauantaina Aikuisopettajienliiton 50-vuotisjuhlassa.