Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Ihalainen: Laaja ja päivittyvä osaaminen on parasta työsuhdeturvaa – lisää yhteistyötä toiselle asteelle, aikuiskoulutuksesta silta uuteen työhön

Ajankohtaista 10:48

Mitä korkeampi koulutus, sitä pidemmät työurat, korkeampi työllisyysaste, paremmat mahdollisuudet siirtyä työttömyydestä työhön ja työstä toiseen.

Korkeampi koulutus tuo myös paremmat mahdollisuudet parempaan palkkatasoon, puhui kansanedustaja Lauri Ihalainen opetushallituksen järjestämässä seminaarissa ammatillisen koulutuksen tulevaisuudesta ja painotti, että jokaisen on voitava opiskella työuransa aikana uusia tutkintoja ja ammatteja.

Ihalaisen mukaan tarvitaan ammatillisen aikuiskoulutuksen iso reformi nostamaan työikäisen väestön osaamista, tukemaan työelämän muutoksessa pärjäämistä ja varmistamaan, että kaikki pysyvät mukana.

– Tällä hetkellä aikuiskoulutusjärjestelmä on hajallaan -sirpaloitunut – samoin sen rahoitus. Aikuiskoulutus ei ole riittävän ennakoivaa, esimerkiksi suhteessa teknologian kehitykseen.

Ihalainen toteaa, ettei kyse ole pienestä asiasta, uudelleen- ja täydennyskoulutustarpeen arvioidaan koskevan yli miljoonaa ihmistä lähitulevaisuudessa.

– Työelämässä tapahtuva henkilöstökoulutus kasaantuu jo entuudestaan paremmin koulutettuihin. Aikuiskoulutuksella on sen sijaan siltavaikutus, se tukee siirtymistä työn tekemisen muutoksesta toiseen. Alalta toiselle vaihtajat ovat koulutuspalvelussa väliinputoajia – samoin miehet. Aikuiskoulutus lisää työmarkkinoiden joustavuutta ja tukee työpaikkojen ja työvoiman kohtaamista sekä siirtymää työstä toiseen.

– Perinteisten oppilaitosmuotoisen opiskelun rinnalle tarvitaan joustavia koulutusalustoja ja verkkopohjaisia koulutusmahdollisuuksia. Avointa korkeakoulutusta voidaan kehittää tukemaan koulutustason nostamista

– Koulutus- ja opiskeluaikainen toimeentulo vaatii uusia ideoita. Tavoitteena tulisi olla, että oikeus koulutukseen säilyy yli yhden työsuhteen esimerkiksi koulutustilin tai koulutussetelin avulla. Valtakunnallisesta koulutusrahastosta on kehitettävä työllisyys- ja koulutusrahasto, joka rahoittaa myös työelämäkoulutusta.

– Muutos työstä ja ammatista toiseen pitää tehdä turvallisesti. Tärkein silta työstä, ammatista ja työpaikasta toiseen on koulutus – koulutus on myös parasta työsuhdeturvaa. Myös lukion ja ammatillisen koulutuksen välillä tarvitaan oppiaineet ylittävää opiskelua – limittymistä. Ilmiöpohjaista opiskelua, kuten syy-seuraussuhteiden ymmärrystä sirpaletiedon maailmassa, tarvitaan entistä enemmän.

Lisää joustavampia opiskelualustoja

Ammatillisen koulutuksen sisältö kaipaa Ihalaisen mukaan lisää yleissivistystä ja laaja-alaisuutta esimerkiksi jatko-opintokelpoisuuden varmistamiseksi. Lukiokoulutukseen on luotava omat tet-jaksot ja ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulun yhteistyötä kehitettävä niin, että toisen asteen opintojen aikana olisi jo mahdollisuus suorittaa korkeakoulututkintojen osia.

– Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä voidaan tiivistää mm. digitaalisten, sosiaalisten ja ongelmanratkaisutaitojen osalta. Voidaan hyödyntää myös yhteisiä tilajärjestelyitä lukioille ja ammatillisille oppilaitoksille.

Ihalainen muistuttaa, että ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkaukset ovat vähentäneet lähiopetusta ja lisänneet etäpäiviä.

– Työssäoppimisen ymmärtäminen osaksi koulutusta ei ole itsestään selvää, vaan riskinä on, että nuori päätyy opiskelun sijaan suoraan yhdeksi työntekijöistä, jolloin opintojen vaatima laaja-alaisuus saattaa unohtua. Ammatillinen koulutus ei saisi urautua vain kapean osaamisen uraan, koska työelämässä tuetaan moniosaamista.