Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Ihalainen: Kiertotalous Suomen EU-puheenjohtajuuskauden kärkiteemaksi

Ajankohtaista 12:32

Lauri Ihalainen

Eurooppa etsii nyt tarinaa, joka antaisi uskoa tulevaan ja toivoa paremmasta tuleville sukupolville. Usea jäsenvaltio osoittaa merkkejä sisäänpäin käpertymisestä samaan aikaan kun ilmastonmuutoksen ja konfliktien aiheuttamat pakolaiskriisit saavat eurooppalaiset varpailleen. Perinteinen, valmistava teollisuus on ollut jo pidemmän aikaa etenkin aasialaisten kilpailijoidensa tiukassa kirityksessä.

Valmistava teollisuus ja sen tuotteiden määrälliseen myyntiin perustuva ansaintalogiikka ovatkin olleet avainasemassa Suomen ja muiden länsimaiden hyvinvoinnin rahoituksessa vuosikymmeniä. Vanha resepti ei enää yksin toimi, kun uutta kasvua on löydettävä kestävämmin, ilmastoystävällisin keinoin. Kasvu on irrotettava luonnonvarojen tuhlaamisesta.

Suomi on aloittanut vahvasti kiertotalouden kehittämisen mihin myös perinteinen teollisuus on osallistunut. Siinä on kyse uudenlaisesta, tehokkaammasta talouden mallista, jossa kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen.

Kiertotalous on arvioiden mukaan suuri liiketoimintamahdollisuus Euroopalle. Se voi tuoda Euroopan taloudelle noin 1800 miljardien euron vuosittaisen lisäarvon ja synnyttää useita miljoonia työpaikkoja Eurooppaan. samalla se parantaa Euroopan omavaraisuutta ja kilpailukykyä.

Suomessa laadittiin laajalla yhteistyöllä maailman ensimmäinen kansallinen kiertotalouden tiekartta vuonna 2016. Se määritteli ne ensimmäiset konkreettiset toimenpiteet, jolla kiertotaloutta lähdettiin rakentamaan maanlaajuisesti. Tiekartan pohjalta on myös tehty Suomen hallituksen ja suomalaisten tulevaisuustalo Sitran yhteinen syksyllä 2017 julkaistu kiertotalouden toimenpideohjelma.

Suomen esimerkin innoittamina moni eurooppalainen maa ovat on tehnyt oman kiertotalouden tiekarttansa hyödyntäen Suomessa kehitettyä prosessia. Ranskan ja Slovenian kiertotalouden tiekartat ovat vahvasti näiden maiden pääministerien agendalla.

Kesällä 2017 Helsingissä järjestettiin 1600 kiertotalousvaikuttajaa noin 100 eri maasta yhteen koonnut globaali hyvin korkean tason tapahtuma World Circular Economy Forum (WCEF). Tapahtuma vakiinnutti paikkansa kansainvälisessä yhteisössä välittömästi, ja seuraava järjestetään lokakuussa Japanissa. WCEF2018 on Euroopan ja Aasian välinen kiertotalouden maailmanlaajuinen huippukokous, jota Suomi ja Japani johtavat.

Kiertotalouden tiekartta ja WCEF yhdessä myötävaikuttivat siihen, että Sitra palkittiin maailman johtavana julkisen sektorin kiertotaloustoimijana The Circulars Awards -kilpailussa Maailman talousfoorumin yhteydessä tammikuussa 2019.

Kiertotalous tarjoaa mahdollisuuksia yrityksille, kunnille ja maakunnalle. Se edellyttää kiertotalouden sisällyttämistä strategisiin ja sen pohjalta arkisiin tavoitteisiin.

Suomi on siirtynyt kiertotalouden kehittäjien eturiviin. Uuden menestyksen mahdollisuudet ovat havainneet myös lukuisat muut maat. Suomella on nyt mahdollisuus ottaa johtopaikka tehokkaamman ja kestävämmän talouden edistäjänä ja nostaa hiilineutraali kiertotalous EU-puheenjohtajakautensa kärkiteemaksi.

Kiertotalouden laaja-alainen edistäminen globaaleilla areenoilla, poliittinen sitoutuminen kehitystyöhön, kokonaisen ikäluokan kasvattaminen kiertotalouden ajatteluun ja kiertotalouskoulutus kaikilla luokka-asteilla ovat esimerkkejä Suomen uraauurtavasta työstä, jotka luovat luontevan pohjan puheenjohtajuuskauden kärkiteemalle. Suomella olisi tuolloin mahdollisuus tuoda esille täällä kehitettyjä kiertotalouden ratkaisuja ja toimintamalleja sekä haastaa EU:ta kunniahimoisempiin tavoitteisiin ja näkemään kiertotalouden mahdollisuudet. Kärkipaikan tavoittelijoita EU:ssa on jo useampia, joten Suomen olisi nyt hyvä tarttua ainutlaatuiseen tilaisuuteen.