Ihalainen Keskisuomalaisessa: Kakulla on nyt jakajia

Ajankohtaista 11:44

Kansanedustaja Sinuhe Wallinheimon kirjoitus Keskisuomalaisessa (29.9.) osoitti, että tulevat eduskuntavaalit polttelevat jo pahasti. Wallinheimo äityi arvostelemaan SDP:n talous-, elinkeino- ja veropolitiikkaa. Kokoomus on vaalistrategiassa ottanut SDP:n päävastustajakseen, mikä heijastuu nyt myös maakuntatasolle.

Keski-Suomen maakunnan kehittämisessä kuljemme kuitenkin rinnakkain ja jaamme samat huolet siinä missä monet viime aikojen ilonaiheetkin. Yhteisen kakun koostumuksesta ja jakamisesta näyttää näin vaalien alla olevan pelottavankin erilaisia näkemyksiä.

Oma puolueeni on tehnyt monia aloitteita pk-yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi ja työllistämiskynnyksen madaltamiseksi: yrityksille tarjottavat työllistämissetelit, pienten yritysten arvonlisäveron alarajan nostaminen ja ensimmäisen työntekijän työllistämisen verokannustinrahan tarjoaminen. Näillä on selviä kustannusvaikutuksia, mutta uudistuksissa voidaan edetä asteittain.

Omituisimman tulkinnan Wallinheimo esittää todetessaan, että SDP keskittyy vain jakamaan kasvun hedelmiä. Sipilän hallitus on jakanut kasvun hedelmiä omilleen. Esimerkiksi voimaan tullut yrittäjävähennys ei täytä yhtäkään parlamentaarisessa työryhmässä laadittua yritystukikriteeriä eikä sillä ole työllistäviä vaikutuksia. Silläkin rahalla olisi voitu paikata koulutuksesta tehtyjä mittavia leikkauksia.

Olen kuulunut yli 50 vuotta puolueeseen, joka on ennen kaikkea yhteisen kakun kasvattaja mutta myös kakun oikeudenmukaisen jakamisen tukija. Työ luo kasvua ja on perusta hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukselle. Olemme laatineet laajaa arvostusta saaneen veropoliittisen ohjelman, jonka ytimessä on huolehtia hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksesta ja eriarvoisuuden torjunnasta. Erityisen huolissani olen pidemmän aikavälin kestävän kasvun varmistamisesta. Talouskasvuvauhti on tasaantunut niin kotimaassa kuin EU-tasollakin. Pidemmän aikavälin kasvun lähteitä ovat panostukset tutkimukseen, tuotekehitykseen, innovaatioihin ja koulutukseen. Juuri näistä on Sipilän hallitus leikannut.

Tarvitsemme nyt pitkäjänteisen elinkeinopolitiikan tiekarttaa. Uudistuvan teollisuuden ohella palvelujen, myös matkailun, merkitys työllistäjänä Keski-Suomessakin tulee entistä tärkeämmäksi. Tulevaisuutta on välttämätöntä rakentaa jatkossa merkittävästi kierto- ja jakamistalouden varaan. Se on uusi talouden sekä energia- ja ilmastopolitiikan kivijalka. Kilpailukykymme ja talouskasvumme edellyttävät nykyistä pitkäjänteisempää infrapolitiikkaa. Keski-Suomessa olemme hyvällä yhteistyöllä vaikuttaneet siihen, että infrainvestoinnit eivät valu maakunnan ohi. Niistä tehtiin merkittäviä päätöksiä viime vaalikaudella, ja nyt ne vaativat jatkopäätöksiä.

Toisin kuin Wallinheimo toteaa, työmarkkinoilla on lisätty paikallisen sopimisen osuutta sopimusjärjestelmässä, viimeksi kiky-sopimuksessa ja voimassa olevissa liittosopimuksissa. Työmarkkinamme eivät siis ole minkään mittarin mukaan joustamattomat. Sipilän hallituksen aikana aidosta ja tuloksellisesta kolmikantaisesta valmistelusta on luovuttu ja jälki on sen mukaista. Kokoomuksen julkilausuttu tavoite myös hallitustyöskentelyssä näyttää olevan palkansaajien sopimusturvan murentaminen ja viime kädessä sopimusten yleissitovuuden rapauttaminen. Jos työ- ja virkaehtosopimusten yleissitovuus puretaan, työelämän eriarvoisuus ja palkkaerot kasvavat – erityisesti naisten tappioksi.

Moni keskisuomalainenkin kunta pähkäilee parhaillaan, miten työpaikat ja työntekijät saadaan kohtaamaan nykyistä paremmin. Tämä vaatii monia toisiaan tukevia yhtäaikaisia ratkaisuja asuntopolitiikassa, osaamisen vahvistamisessa ja pendelöinnin edistämisessä. EK:n selvityksen mukaan työvoiman saatavuuden suurin haaste on osaamisvaje eikä suinkaan liian vahva irtisanomisturva. Parhaiten työmarkkinoiden joustavuutta lisää se, että jokaisella työntekijällä on mahdollisuus muunto- ja uudelleenkoulutukseen työn muuttuessa. Vaalien jälkeisen uuden hallituksen ohjelmaan pitää kirjata aito kolmikantavalmistelu. Ilman sitä on mahdotonta päästä vakaaseen talous-, työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikkaan ja taata, että meillä tulevaisuudessakin on se yhteinen kakku.

Kirjoitus on julkaistu alunperin Keskisuomalaisessa lauantaina 13.10.2018.