Ihalainen: Hallitus on nakertanut pitkän aikavälin kasvupohjaa – tarvitaan tki-panostuksia, ei leikkauksia

26.6.2018

Eduskunnassa käyty vilkas keskustelu julkisen talouden pidemmän aikavälin suunnitelmasta vuosille 2019-2022 kertoo, että liian vähälle huomiolle jää, miten työllisyyden kannalta varmistetaan nykyinen vahvana jatkuva talouskasvu myös tulevaisuudessa. Talouskasvuennusteet tuleville vuosille ovat varovaisia ja laskevia. Suomen kasvuun vaikuttaa merkittävästi jatkuuko viennin vahva laajapohjainen veto myös tulevaisuudessa.

Pidemmän aikavälin kestävän ja vientiä tukevan kasvun keskeisiä tavoitteita ovat tutkimus-tuotekehitys- ja innovaatiopanostuksen kasvattaminen, osaamisen vahvistaminen erityisesti työelämässä, tuottavuuden kasvun varmistaminen ja kotimaahan suuntautuvien ennustettavan investointimaaperän rakentaminen.

Juuri näistä tulevaisuusinvestoinneista on hallituksen toimesta leikattu sen sijaan, että niiden voimavaroja lisättäisiin, kuten pitäisi. Myös tuottavuuden vaimeata kasvua voidaan tukea tki-panostuksilla, ja ennen kaikkea työntekijöiden osaamista, jaksamista ja työhyvinvointia parantamalla. Tuottavuuden kasvun tärkein ajuri on työpaikoilla tapahtuva yhteinen kehittämistyö, eikä epävarmuuden lisääminen.

Toukokuun työllisyystilastojen mukaan työllisyysaste toukokuussa oli 71,4 % ja työttömyysaste n. 7,6 %. Työllisyysasteen nostaminen 75 % seuraavalla vaalikaudella on oikea tavoite, mutta varsin haastava. Tavoite on välttämätön hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan varmistamiseksi ja työmarkkinoilta syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Työikäisen väestön osuuden supistuminen vähentää työpanosta. Nuoria ikäluokkia tulee työelämään vähemmän kuin työntekijöitä lähtee eläkkeelle. Maahan muuttaneet ovat tärkeä voimavara myös työelämässä. Onneksi myös vanhemmissa ikäluokissa työllisyysasteet ovat kohentuneet.

SDP:n talouspolitiikan ja uuden ajan elinkeinopoliittinen perusta on kakun kasvattaminen ja sen oikeudenmukainen jakaminen – kasvu kuuluu kaikille.

Olemme peräänkuuluttaneet vahvempaa otetta: Uuden ajan elinkeinopolitiikan kestävä kasvu ei voi perustua luonnonvarojen tuhlailuun vaan sen tulee tukea ilmasto- ja ympäristötavoitteita. Uusia viennin lähteitä ovat juuri kierto- ja jakamistalousjohtajuus, ympäristöteknologia, energiatehokkuusosaaminen ja palvelujen viennin kasvattaminen, erityisesti matkailun kehittäminen.

Haluamme rakentaa sellaista työelämää, missä uusi teknologia tekoälyineen tukee tuottavuuden kasvua ja huolehtii siitä, että kaikki pysyvät mukana ja ihminen pystyy siirtymään turvallisesti työstä ja ammatista toiseen. Koulutuksen ja muutosturvan merkitys muutoksen tukena vain korostuu.

Työelämän kaksoishaaste on, että maassa on yhtä aikaa korkea työttömyys ja pula osaavasta työvoimasta. Työpaikkojen ja työntekijöiden kohtaamisen tukeminen vaatii monien politiikkatoimien yhtäaikaista toteuttamista, osaamisen vahvistamista, kohtuuhintaisia asuntoja, työmatkaliikenteen helpottamista ja maakuntakohtaisia positiivisen rakennemuutoksen tukemisohjelmia. 

Jaa sosiaalisessa mediassa