Ihalainen: Hallitus ajoi TYP-palvelut ja työllistämiskokelut alas tuomatta mitään uutta tilalle

– Tutkimuksen mukaan TYP-palveluja käyttäneiden hyvinvointi on lisääntynyt ja he ovat joutuneet käyttämään vähemmän mm. työterveyspalveluja, toteaa kansanedustaja Lauri Ihalainen.

Hallituksen ajama sote- ja maakuntauudistus ja siihen kytketty kasvupalvelulainsäädäntöesitys siirtäisi työvoimapalvelut maakuntien vastuulle ja kilpailemaan samasta rahoituksesta sote-palveluiden kanssa. Hyviä tuloksia tuottaneet TYP-palvelut nykymuodossaan jouduttaisiin lopettamaan ja kaiken kukkuraksi kuntien yhteiset pitkäaikaistyöttömyyttä tuloksellisesti katkaisevat työllistämiskokeilut lakkautetaan.

– TYP-palvelujen tilalle tämän vuoden vaihteessa piti tulla ns. kasvupalvelupilotti, vaan eipä tullut.

– Pilottilaki on eduskunnassa ruuhkajumissa, eikä koko pilottilain valmistumisesta ole varmuutta. Parhaimmillaan pilotit voisivat käynnistyä puolen vuoden sisällä – jos silloinkaan.

Ihalaisen mukaan keskeisissä pitkäaikaistyöttömien palveluissa on syntynyt ajallinen ”musta aukko”: kasvupalvelupilotteja ei voi tuloksellisesti toteuttaa ilman pilottilakia.
Kaikesta tästä kärsivät erityisesti pitkäaikaistyöttömien palvelut.

– SDP on koko lainsäädäntövalmistelujen ajan korostanut, että kasvupalvelulakiesityksessä on isoja valuvikoja. Puretaan se, mikä tuottaa hyviä tuloksia ja ajetaan työvoimapalvelujen yksityistämistä. Yhteiskunnan tehtäväksi halutaan jättää vaikeammin työllistettävien palvelut, joiden työllistämisestä markkinaehtoisesti toimivat firmat eivät innostu.

Esityksen myötä kuntien mahdollisuuksia ja resursseja tukea pitkäaikaistyöttömien työllistämismahdollisuuksia heikennetään. Kunnat sijoittavat tähän työhön nyt yli miljardin vuositasolla. Ne eivät pysty siihen jatkossa. Yli puoluerajojen on vedottu, että pitkäaikaistyöttömyyden katkaisua palvelleet työllistämiskokeilut eri puolella maata voisivat jatkua.

– Kolmannen sektorin toimijat ovat voineet tähän saakka tehdä arvokasta työtä vaikeammin työllistettävien työmarkkinakelpoisuuden ja työllistämisen hyväksi. Kolmannen sektorin 4 000 henkilötyövuoden palkkatukimaksatuskatto tulisi poistaa ja tukea näiden toimijoiden arvokasta työtä vaikeammin työllistettävien työmarkkinakelpoisuuden vahvistajana.

Vaalien jälkeisen hallituksen tavoite nostaa työllisyysaste vähintään 75 prosenttiin on kannatettava. Tavoite on tähänastista haastavampi ja edellyttää määrätietoisia, monialaisia toimia vaikeammin työllistettävien pääsylle työmarkkinoille.

– Se edellyttää tuntuvia rahallisia lisäpanostuksia aktiiviseen työvoimapolitiikkaan, kuten palkkatukeen, se edellyttää, että julkisia työvoimapaikkoja ei ajeta alas, mutta luodaan hyvä kumppanuusmalli julkisten ja yksityisten palveluntarjoajien välille. Yksityiset palveluntarjoajat täydentävät julkisia palveluja. Kasvupalvelulainsäädäntö tulisi rakentaa näille lähtökohdille.

Mikäli talouskasvu jää heikoksi eivätkä vienti ja investoinnit nykyiseen tapaan kasva on suuri vaara, että vaikeammin työllistettävät jäävät työmarkkinoiden ulkopuolelle ja heidän syrjäytymisensä lisääntyy. Siksi hallitusohjelmaan on Ihalaisen mukaan tärkeä kirjata vaikeammin työmarkkinoille pääsevien, kuten osatyökykyisten työllistymistä tukeva toimenpideohjelma.

Ihalaisen kirjoitus aiheesta on julkaistu 16.1. Keskisuomalaisessa.