Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Ihalainen: Budjettiesityksessä on ohuesti kasvua ja työllisyyttä tukevia tulevaisuusinvestointeja

Ajankohtaista 13:48

Hallituksen budjettiesityksestä puuttuu näkemys siitä, miten hidastuva talouskehitys ja epävarmuuden kasvu viennissä käännetään uuden kestävän kasvun rakentamiseksi. Suomen ja EU alueiden kasvuennusteita on tarkistettu alaspäin. VM:n arvioiden mukaan Suomen ensi vuoden kasvu painuu 1.5 prosenttiin ja 2020-luvulla alle prosentin. Suomen Pankin tämän päivän arvo oli, että ensi vuoden kasvu olisi 1,9 prosenttia. Työttömyys alenee vielä ja työllisyysaste nousee hallituksen tavoittelemaan 72 prosenttiin ensi vuonna.

Pidemmän aikavälin kasvun edellytyksenä vahvistetaan panostamalla osaamiseen, uusiin innovaatioihin, vientivetoisen kasvun tukemiseen ja rakenteellisten uudistusten tekemiseen. Näistä kasvun tekijöistä hallitus on leikannut.

Suomi on valahtanut innovaatiopolitiikan kärkisijoilta. Tuottavuuden kasvun tulisi olla rivakampi lisäämällä työn murroksen hallintaa ja työhyvinvointia sekä tukemalla jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia.

Uudet ilmastopoliittiset tavoitteet ja päästövähennyksiin sitoutuminen vaativat myös teollisuuden uudistumista ja esimerkiksi ilmastotavoitteita tukevaa verotusta. Voimassa oleva energia- ja ilmastostrategia edellyttää päivittämistä. Ilmastomuutos on myös mahdollisuus luoda Suomelle uusia viennin mahdollisuuksia.

Koulutus, tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta tulee vahvistaa. Palveluiden, mukaan lukien matkailun, edistäminen sekä pidemmän aikavälin liikenneinvestointien rakentaminen luovat kasvua, kilpailukykyä ja työtä.

Myönteisen työllisyyskehityksen varmistamiseksi ja työllisyysasteen nostaminen seuraavalla vaalikaudella vaatii nykyistä tehokkaimpia toimia myös vaikeammin työllistettävien saamiseksi mm. kuntoutuksen ja koulutuksen avulla työmarkkinoille. Se edellyttää, että osatyökykyisille avataan mahdollisuuksia tulla työelämään, ja maahan muuttaneiden työllisyysaste saadaan nousemaan. Suuri määrä osa-aikatyöntekijöistä kokee olevansa vajaa työllistettyjä ja haluaa –tullakseen toimeen- tehdä lisätunteja.

Erityistoimia ja lisärahoitusta tarvitaan nuorten ja nuorten aikuisten koulutus- ja työllistämistoimille. Tarvitaan räätälöity tulevaisuusohjelma niille nuorille, jotka eri syistä eivät ole koulutuksessa eikä työelämässä.

Kaikille tulee turvata mahdollisuus omilla voimavaroillaan työllistyä. Työnantajan kannattaa avata työllistämisportteja ja pitää kiinni osaavasta työvoimasta. Osaavasta työvoimasta tullaan kilpailemaan olosuhteissa missä nuoria ikäluokkia tulee työelämään vähemmän kuin samanaikaisesti työntekijöitä siirtyy eläkkeelle.

Siltä varalta, että paljolti viennistä riippuvainen taloutemme kohtaa uusia kasvun ja viennin hidastumisia on tärkeätä, että meillä on riittävät suhdannepuskurit julkisessa taloudessa ja yrityksien taseet ovat vahvat ja EMU puskureita vahvistetaan työttömyys- ja eläketurvan rahoituksessa.

Yrityksen kannattaa investoida tulevaisuuteen -henkilöstönsä osaamiseen irtisanomisen sijasta. Suomeen tarvitaan iso ammatillisen aikuiskoulutuksen reformi, jolla työn nopean muutoksen keskellä varmistutaan, että kaikki pysyy työelämän muutoksessa mukana.

Aivan olennaista on rakentaa poikkihallinnollinen ohjelma, jolla parannetaan työntekijöiden ja uusien työpaikojen kohtaamista. Muutoin työvoiman saatavuudesta tulee talouskasvun jarru.

Tulevaisuuteen katsovat ja työvoiman saatavuudesta huolehtivat työnantajat välttävät irtisanomisia. Voimassa olevien työmarkkinasopimusten ja yhteistoimintamenettelyjen avulla voidaan työpaikoilla ennakoivasti hakea yhteisiä ratkaisuja niin kilpailukyvylle, osaamiselle kuin työllistämiselle. Suomen varsin kehittynyt lomautusjärjestelmän käyttäminen on aina irtisanomista parempi vaihtoehto. Mahdollista lomautusaikaakin voisi mittavammin käyttää osaamisen parantamiseen.