Ihalainen: Alle 20 hengen yritysten irtisanomisturvan heikentämiselle on parempi vaihtoehto

Ajankohtaista 12:00

Kun aito ja tuloksellinen kolmikantavalmistelu on Sipilän hallituksen aikana sivuutettu palkansaajien kannalta tärkeissä mm. työlakien valmistelussa, seurauksena on ollut epäluottamuksen ilmapiiri, hallituksen esityksen pakittamista ja esitysten paikkailemista.

Kun aito ja tuloksellinen kolmikantavalmistelu on Sipilän hallituksen aikana sivuutettu palkansaajien kannalta tärkeissä mm. työlakien valmistelussa, seurauksena on ollut epäluottamuksen ilmapiiri, hallituksen esityksen pakittamista ja esitysten paikkailemista.

Kokemuspohjaisesti voi sanoa, että työelämäuudistuksessa yhteisymmärryksessä valmisteltuihin lakimuutoksiin sitoudutaan työelämän arjessa paremmin. Yhdessä valmistellun lainsäädännön pohjalta paikallinen sopiminen on ollut hyvä ja tuloksellinen. Yhdessä valmistellut esitykset ovat olleet myös työrauhaa vahvistavia.

Hallituksen kaavailema esitys heikentää alle 20 hengen yrityksissä irtisanomisturvaa ilman työmarkkinajärjestöjen kanssa tapahtuvaa yhteistä valmistelua ja on johtamassa neuvottelureitin sulkemisesta johtuen ay-liikkeen järjestöissä vastatoimiin. Ainoa järjestö, jota hallitus on tässä asiassa kuunnellut, on Suomen Yrittäjät. Esitys lisäisi toteutuessaan eriarvoisuutta ja turvattomuutta, eikä sillä tutkitusti ole kaavailtua työllistäviä vaikutuksia.

SDP on tarjonnut hallitukselle useaan kertaan työllistävyyden kannalta parempia vaihtoehtoratkaisuja. Vetoankin, että hallitukselta löytyisi malttia ja halua hakea irtisanomisturvan heikentämiselle vaihtoehtoisia ratkaisuja yhteisen ulospääsyn aikaansaamiseksi.

Vaihtoehtoja on olemassa, jos niihin vain halutaan tarttua. Ajan kulussa asiat mutkistuvat ja periaatteellistuvat puolin ja toisin. Sellaisessa tunnelmassa ulospääsyratkaisujen aikaansaaminen vaikeutuu. Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen tulisi nyt istua yhteiseen pöytään hakien yhteistä ratkaisua.

Hallituksen kasvupalveluesitys heikentää kuntien mahdollisuuksia työllistää

Hallituksen vuoden 2019 budjettiesityksien käsittely alkaa olosuhteissa, missä ripeä talouskasvu niin Euroopassa kuin Suomessakin alkaa tasaantua. Viennin ja investointien kasvu hieman hiipuu, mutta on edelleenkin korkealla tasolla. Työttömyysaste on laskenut tässä kuussa n. 7,6 % tietämiin ja työllisyysaste saavuttaa vaalikauden lopulla 72 % tason. Pitkäaikaistyöttömien määrä on edelleen korkea, ja huolestuttava määrä keski-ikäisistä miehistä on eri syistä jäänyt työmarkkinoiden ulkopuolelle. Pellervon taloustutkimuksen (PTT) arvioiden mukaan pitkäaikaistyöttömyyden lasku johtuukin pääosin tilastopuhdistuksista, ei niinkään pitkäaikaistyöttömien työllistymisestä.

Kaksoishaaste tulee siitä, että meillä on yhtäaikaisesti korkea työttömyys ja osaavan työvoiman pula. Työllisyysasteen nostaminen 72% vähintään 75% prosenttiin vaatii tehotoimia juuri vaikeammin työllistettävien tueksi. On tärkeä lisätä seuraavalla hallituskaudella toimia ja rahoitusta siihen, että työttömyys saadaan katkaistua ennen sen venymistä pitkäaikaistyöttömyyteen ja osatyökykyisille rakennetaan työkykyä, koulutusta ja kuntoutusta tukeva polku työmarkkinoilla.

Myös työnantajan on tärkeä muuttaa asennetta ja nähdä ikääntyneemmät, osatyökykyiset, sekä vammaiset ihmiset voimavarana olosuhteissa missä nuoria ikäluokkia tulee työelämään vähemmän kuin samanaikaisesti työntekijöitä jää eläkkeelle.

Kunnilla on ollut tärkeä rooli myös työllisyyden tukemisessa. Kunnat käyttävät yli miljardin vuodessa työllistämistoimiin. Hallituksen sote- ja maakuntauudistuksen rinnalle kaavailema kasvupalvelulainsäädäntö lyö korville kuntien mahdollisuuksia toteuttaa työllistämistoimia. Esitys nykymuodossaan lopettaisi mm. alueelliset, tuloksekkaat pitkäaikaistyöttömyyden taittamisohjelmat. Esitys voi vaarantaa myös koko maan kattavien työpajojen toimivuuden. Ei kuulosta järkevältä. Koko kasvupalvelulakipaketti pitäisi ottaa uudelleen harkintaan ja kuunnella myös paikallisia toimijoita, kuten kuntia.

Tuore Tampereen yliopistossa tehty väitöskirja kertoo, että kuntien kokonaisvastuu työllisyyshoidosta on toimiva ratkaisu. Maakunnallinen toimija ei saavuta niin suurta vaikuttavuutta kuin kunnat ja malli johtaa palvelujen pirstaloitumiseen. Monialaiset kuntavetoiset TYP-palvelut, joissa kuntien, Kelan ja työvoimapalvelut ovat saman katon alla, ovat nykymuodossaan lakkautuslistalla. Esitys pitää sisällään myös sen, että työvoimapalvelut yksityistettäisiin markkinatoimijoille ja julkisten työvoimapalvelujen rooli heikkenisi. Kasvupalvelulaki tulisi ottaa uuteen valmisteluun.