Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Ihalainen: Aikuiskoulutuksen reformilla on kiire

Ajankohtaista 11:03

Tärkeintä työelämän murroksen keskellä on huolehtia, että kaikki pysyvät muutoksessa mukana. Mitä korkeampi koulutus, sitä pidemmät työurat ja korkeampi työllisyysaste. Peruskoulun varassa olevien työllisyysaste on vain noin 40 prosenttia, kun työllisyysaste muutoin on noin 70 prosentin tasolla, kirjoittaa Lauri Ihalainen.

Keskustelimme eduskunnassa tulevaisuusselonteosta sekä koulutuksen tasa-arvoon liittyvästä välikysymyksestä peräkkäisinä päivinä helmikuun lopussa. Molemmissa keskusteluissa jäi liian vähälle huomiolle se tulevaisuuden työelämän keskeinen haaste, joka juuri nyt kaipaa pikaista ratkaisua: ammatilliseen aikuiskoulutukseen panostaminen. Aikuiskoulutuksen puutteista uhkaa tulla merkittävä koulutuksen ja työelämän epätasa-arvon malliesimerkki.

Menossa on työelämän murros, jossa teknologinen kehitys sekä hävittää vanhaa työtä että luo uutta työtä. Digitalisaation myötä Suomesta katoaa arviolta kolmasosa nykyisistä työpaikoista seuraavien 20 vuoden aikana. Työtehtävät muuttuvat nopeasti.

Uudet työpaikat usein edellyttävät uudenlaista osaamista, tietoja ja taitoja sekä myös ammatillista ja alueellista liikkuvuutta. Työelämän digitaalisessa murroksessa tarvitaan tehtävien vaatimia uusia luovuuden sekä sosiaalisen älykkyyden ja vuorovaikutuksen taitoja.

Työn murroksessa työstään joutuvat luopumaan usein ne, joilla ei ole eväitä selviytyä niistä uusista töistä, jossa digitalisaatiolla on vahva paikkansa. Siksi tutkintotavoitteisen oppimisen rinnalle tarvitaan joustavimpia, elinikäiseen oppimiseen tähtääviä oppimisalustoja ja osaamisen täydentämistä työelämässä. Avoimen korkeakoulun kehittäminen on tässä yksi mahdollisuus.

Suomen koulutusjärjestelmän seuraava iso reformi tarvitaankin aikuiskoulutukseen ja erityisesti ammatilliseen aikuiskoulutuksen kehittämiseen. Tällainen työ tulee käynnistää pikaisesti – laajalla valmisteluryhmällä. Ammatillinen aikuiskoulutus on sirpaleista, eikä se riittävästi ennakoi tai tue työllistymistä ja työssä pärjäämistä. Alalta toiselle vaihtavat ovat koulutuspalveluissa väliinputoajia.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen uudistuksessa tulee yhdistää työpaikoilla tapahtuva koulutus ja yhteiskunnan koulutuspalvelut. Kun työntekijät vaihtavat työtä ja ammattia koulutuksen avulla, tarvitaan sellaisia malleja, joissa oikeus opiskeluun säilyy yli yhden työsuhteen. Yksi keino on rakentaa henkilökohtainen koulutustilimalli niin, että näitä oikeuksia voidaan käyttää seuraavassakin työsuhteessa. Tällaisia ratkaisuja on jo käytössä muualla Euroopassa.

Teknologian kehitys, digitalisaatio tai tekoäly ei lopeta työtä, mutta työ muuttaa muotoaan ja irtoaa usein myös ajasta ja paikasta. Robotisaatio voi olla yksi keino lisätä työpaikkoja.

Muuttuvassa maailmassa työ on määriteltävä uudelleen, entistä monipuolisemmin. Työtä ja toimeentuloa ei pidä repiä irti toisistaan, mutta joudumme hakemaan uudella tavalla työn, toimeentulon ja sosiaaliturvan yhtäaikaista kehittämistä tosiaan tukeviksi ratkaisuiksi. Työ on syvimmiltään ihmiselle enemmän kuin keino tulla taloudellisesti toimeen.

Monityösuhteisuus lisääntyy, ja siinä ihmisellä on yhtä aikaa ja peräkkäin useita työsuhteita tai hän toimii itsensä työllistäjänä. Olennaista on tehdä siirtyminen työn tekemisen muodosta toiseen turvallisemmaksi muun muassa koulutuksella sekä kannustavan sosiaali- ja työttömyysturvan avulla. Iso kysymys työn murroksessa on, haurastuuko tähänastisen kasvun, tuottavuuden, työllisyyden ja hyvinvointiyhteiskunnan toisiaan tukeva yhteys.

Myös alustatalouden töiden osuus kasvaa. Alustataloustöitä jaetaan digitaalisen alustan kautta kerta- ja keikkaluonteisina tehtävinä korvausta vastaan. Perustana ei ole työsuhde vaan työn palkkiopohjaisuus. Haasteena ovat työntekijäturva ja alustatalouden pelisäännöt. Suomessa alustatalouden vaikutuksia muun muassa työntekijöihin, työpaikkoihin sekä laajemmin yhteiskuntaan on selvitettävä pikaisesti. Jos pelisäännöt ovat kunnossa, alustataloustyö voi auttaa pääsyssä työmarkkinoille.

Tärkeintä työelämän murroksen keskellä on huolehtia, että kaikki pysyvät muutoksessa mukana. Mitä korkeampi koulutus, sitä pidemmät työurat, korkeampi työllisyysaste, paremmat mahdollisuudet siirtyä työstä toiseen tai työttömyydestä työmarkkinoille sekä paremmat mahdollisuudet parempaan palkkaan. Peruskoulun varassa olevien työllisyysaste on vain noin 40 prosenttia, kun työllisyysaste muutoin on noin 70 prosentin tasolla.

Lauri Ihalainen