Huovinen: Satavuotiaan Suomen ponnisteltava edelleen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden eteen 

Ajankohtaista 18:26

Susanna Huovinen

Kansanedustaja Susanna Huovinen Keuruulla:

Satavuotiaan Suomen ponnisteltava edelleen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden eteen 

Kansanedustaja Susanna Huovinen (sd.) puhui ensimmäisessä Eduskunnassa vaikuttaneen Maria Raunio kunniaksi järjestetyssä juhlassa Keuruulla. Tilaisuus oli osa Suomi 100 -tilaisuuksien sarjaa. Hän kiitti keuruulaisia siitä, että Marian elämäntyötä halutaan kunnioittaa.

– On tärkeää, että ensimmäisten naiskansanedustajien työtä muistetaan. Ilman 1800-luvun loppupuolen naisasialiikkeen ja työväenliikkeen ponnisteluja, Suomi tuskin olisi sellainen hyvinvointiyhteiskunta, jollaisena sen nyt tunnemme, Huovinen sanoi.

Keuruulaisen ompelijan ja agitaattorin Maria Raunion työssä korostuivat kaikille avoimen yhteiskunnallisen vaikuttamisen, tasa-arvon ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vaatimukset.

– ”Waloon ja wapauteen” -tunnuksen Maria Raunio kirjaili aikanaan Keuruun työväenyhdistyksen naisosaston lippuun. Nämä kaksi tärkeää tavoitetta voisivat varmasti olla tunnuksena koko Marian elämänmittaiselle työlle vähäväkisen kansan puolesta, totesi Huovinen.

Huovisen mukaan Marian yli sadan vuoden takaisista puheista monet ovat ajankohtaisia edelleen.

– Puheet kolahtavat vielä nykyisenkin hyvinvoinnin oloissa, kun mietimme vaikkapa jokaisen lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen tai ylisukupolvisesta syrjäytymisestä kertovia tilastojamme. Raunio korosti toiminnassaan myös työväenliikkeen keskeistä sanomaa: ”Ei armoa vaan oikeutta”. Kun kuuntelee nykyään Suomessa käytävää keskustelua vaikkapa pakolaisista, niin tuolle sanomalle olisi käyttöä. Välillä vaikuttaa siltä, että jos ihmisellä on varaa älypuhelimeen, hän ei tarvitse tukea toimeentuloon tai terveyteen. Uskon, että Maria puolustaisi yhtä voimakkaasti nykyisiä sorrettuja kuin hän aikanaan puolusti köyhiä ihmisiä, Huovinen painotti.

Susanna Huovinen puhui myös naisten asemasta ja sukupuolten välisen tasa-arvon merkityksestä. Hän kertasi naisten osuuden kasvun päättäjinä vuosikymmenten aikana, mutta muistutti, ettemme ole edelleenkään mikään tasa-arvon onnela.

– Naisedustajien määrässäkin olemme maailmassa – emme ykkösinä tai kakkosina, vaan 10. sijalla. Meidän on kyettävä muuttamaan niin uusia kuin sitkeästikin eläviä tasa-arvohaasteita. Lisäksi joudumme puolustamaan jo saavutettuja asioita. Uusista tasa-arvohaasteista voisi mainita esimerkiksi erilaisia vähemmistöjä edustavien naisten saamisen päättäjiksi. Sitkeitä tasa-arvohaasteita taas ovat naisiin kohdistuva väkivalta, perhevapaiden epätasainen jakautuminen, naisten vähäinen osuus talouselämän johtopaikoilla sekä naisten ja miesten väliset palkkaerot. Näitä ongelmia me naiset emme päättäjinä yksin pysty korjaamaan, vaan tarvitsemme miesten tukea – kuten jo ensimmäisetkin naiskansanedustajat tarvitsivat. Onneksi tätä tukea tuntuu löytyvät poliittisen kentän eri osista enenevästi, Huovinen iloitsi.