Hallitukselta vaaditaan nyt huomattavaa tilannelukutaitoa ja kykyä peruuttaa suunnitelmat pakkolainsäädännöstä. Entisen työministeri Lauri Ihalaisen käyttäminen sovittelijana saattaisi nyt hyvinkin olla tie ulos umpikujasta, sanoi kansanedustaja Eero Heinäluoma puhuessaan tänään Seinäjoella. Eduskunnan entinen puhemies puhui Sähköliiton neuvottelupäivillä.
Palkansaajien perjantainen mielenosoituspäivä osoitti palkansaajakunnan torjuvan selkeästi hallituksen työehtoja heikentävän ja perustuslaillisesti kyseenalaisen pakkolainsäädännön. Samaan aikaan palkansaajaliike on edelleen valmis aitoon neuvotteluun niin työnantajien kuin hallituksenkin kanssa, ja tähän mahdollisuuteen pitäisi tarttua.
Suomi on nyt tienjakajalla, josta aukeavat kovin erilaiset polut eteenpäin. Isot sosiaaliturvan ja palvelujen leikkaukset yhdistettynä heikkeneviin työehtoihin ja palkansaajien oikeuksien kaventamiseen johtavat vastakkainasettelun ja ristiriitojen Suomeen. Sopimusyhteiskunnassa taas kaikkia kuullaan ja säästöt tehdään tasapuolisesti eri väestöryhmien kesken.
Valtiovalta on perinteisesti työmarkkina-asioissa ollut kokoavan toimijan ja sovittelijan roolissa. Pääministeri Sipilä on lyhyessä ajassa vienyt koko hallituksensa täysin työnantajapoteroihin. Samalla luottamus hallituksen tasapuolisuuteen ja kykyyn toimia kokoavan voimana on heikentynyt.
Hallituksen kaavailema pakkolainsäädäntö on aivan ilmeisesti Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten vastainen, koska se vie palkansaajia edustavilta järjestöiltä vapaan neuvotteluoikeuden. Samasta syystä ehdotus on myös Suomen perustuslain kannalta kyseenalainen. Lainsäädännön eduskuntakäsittelystä voikin tulla hallitukselle uusi hankala sote-soppa.
Sipilän hallituksesta on itsestään tullut käynnissä olevan kiistan toinen osapuoli. Tilanteen ratkaisu vaatii kuitenkin täyttä luottamusta kaikilta toimijoilta. Hallituksen kannattaisikin nyt tarttua SDP:n puheenjohtaja Rinteen ehdotukseen nimetä entinen työministeri Lauri Ihalainen sovittelutehtäviin syntyneen pattitilanteen purkamiseksi. Ihalaisen aikaisempi kokemus ja laaja arvostus eri työmarkkinaosapuolten keskuudessa antaisivat hänelle hyvän mahdollisuuden tehdä sovintoehdotus.