Harakan vappupuhe Kirkkonummella

Vappu2018 13:01

Timo Harakka

Hyvät ystävät, bästa vänner!

Viime vuonna vappuna paistoi kirkas aurinko – oli Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhla. Tänä vuonna muistetaan traagista kansalaissotaa, ja itse taivas osoittaa murheensa kaikkien rintamalla ja vankileireillä kuolleiden puolesta.

Mutta tänään en tahdo puhua menneisyydestä, vaan tulevaisuudesta. Vaikka opposition vappuperinteisiin kuuluu nykyisen hallituksen haukkuminen, tahdon mieluummin kääntää katseen 2020-luvulle, seuraavan hallituksen tehtäviin ja välttämättömiin uudistuksiin. Jotta kasvu on kestävää ja kantavaa, jotta kasvu kuuluu kaikille, jotta työtä ja osallisuutta on tarjolla useammalle, jotta nuorten kannattaa uskoa tulevaan ja perustaa perheitä, jotta lapsemme perivät Suomen ja maailman jolla on toivo ja tulevaisuus.

En halua lisätä enää sitä myötähäpeää, jolla seuraamme tämänhetkisen hallituksen toilailuja. Keskustapuolue vajoaa, kokoomus hajoaa ja sininen tulevaisuus on menneisyyttä. Hallituksen viimeiset kaksi vuotta tulevat Suomelle kalliiksi. Se ei pystynyt tekemään perhevapaauudistusta. Ja samalla, kun se kyllä ensimmäisenä Suomen historiassa leikkaa kansaneläkkeitä, ja se leikkaa opintotukea ja työttömyystukea, sairaiden ja köyhien tukia, se ei kykene eikä pysty leikkaamaan euroakaan yritystukia. Joudumme odottamaan vielä kokonaisen vuoden, jotta Suomi voi liikahtaa eteenpäin, vihdoin kohti 2020-lukua.

Kestävä kasvu vaatii viisi uudistusta, ison viitosen. Niiden pitää olla seuraavan hallituksen ohjelmassa.

  1. Oppivelvollisuusiän nostaminen ja maksuton toinen aste. Suomessa on lähes 70 000 nuorta, jotka eivät ole koulutuksessa, työssä tai harjoittelussa. Syrjäytymisen taloudellinen hinta on kova ja inhimillinen hinta vielä kovempi. Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja, professori Roope Uusitalo on todennut, että tämä uudistus maksaa itsensä nopeasti takaisin ja on julkiselle taloudelle pian jopa 140 miljoonaa ylijäämäinen. Pelkän peruskoulun suorittaneilla työllisyysaste on 43. Siis useampi ei ole töissä kuin on töissä, samaan aikaan, kun osaavasta työvoimasta on suuri pula. Syrjäytymistä estää vain koulutustason nosto. Jokainen poika, joka näin pääsee pois peräkammarista, saa ammatin, ei jää yksin, vaan löytää puolison, jokainen pelastettu poika tai tietysti myös tyttö, on isänmaalle arvokas.
  2. Jokaiselle lapselle oikeus täyteen päivähoitoon ja asteittain maksuttomaan varhaiskasvatukseen. Meidän on taattava jokaiselle suomalaiselle mahdollisuuksien tasa-arvo, jotta syrjäytyminen ei ala jo esikoulussa; jotta edessä ei ole lasten luokkayhteiskunta.
  3. Perhevapaauudistus, joka parantaa naisten työmarkkina-asemaa, nostaa naisten palkkoja ja aikanaan myös eläkkeitä. SDP esitteli toimivan mallin jo viime vuonna. Jos hallitus ei olisi epäonnistunut omassa työssään, tasa-arvoinen perhevapaauudistus olisi voimassa jo ensi vuonna.
  4. Sosiaaliturvauudistus jonka esittelimme äskettäin, eli Yleisturva. Se yksinkertaistaa sosiaaliturvan siten, että aina kannattaa olla oma-aloitteinen ja aktiivinen ja ottaa pienipalkkaista työtä vastaan.  Ja tätä tukemaan vielä:
  5. Pienipalkkaisia työntekijöitä ja yrittäjiä auttava verouudistus. Hyvän veropolitiikan periaate on yksinkertainen: tiiviit ja laajat veropohjat, jotta jokainen maksaa sen mitä kuuluu, ei enempää eikä vähempää, kiertämättä ja kaartamatta, ja silloin voidaan pitää verokanta alhaisena. Demarit ovat aina esittäneet alempaa verotusta kuin hallitus pieni- ja keskituloisille palkansaajille ja eläkeläisille.

Bästa vänner. Jag vill nämna fem nödvändiga reformer för tjugo-tjugo-talet. Förlängd läroplikt, eller hellre lärochans, behövs absolut för att försäkra kunnig arbetskraft I framtiden. Som andra sak, barnens jämställdhet. Det behövs en kostnadsfri dagis för alla. Familjelov måste förnyas för att förbättra kvinnornas ställning i arbetslivet, lönerna och eventuellt pensioner. Fjärde saken gäller reformen av socialskydd, baserad på Yleisturva-modell eller Allmänna skydd. Sista saken är skattereformen som stöder låginkomsttagare, både arbetare, pensionärer och småföretagare.

Kaikkien uudistusten tarkoitus on se, että työllisyysaste nousee ensi vuosikymmenellä. 72 ei enää riitä, vaan tarvitaan 75 prosentin työllisyys, koska haluamme turvata vanhenevalle väestölle hyvän hoivan.

Viiden uudistuksen lisäksi tarvitaan viisi investointia 2020-luvun Suomeen. Tässä on jälleen viiden lista.

  1. Oppmismiljardi. Suomi on kilpailevista maista ainoa, jossa väestön koulutustaso laskee. Seuraavan hallituksen on sitouduttava kääntämään tämänhetkisen ja edeltävien hallitusten linja ja panostettava miljardi euroa vaalikaudessa kaikkeen koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin.
  2. Maailmanvalloituksen tuki. Sipilän hallituksen leikkaukset tutkimuksesta ja kehitystyöstä ovat käsittämättömiä paitsi suomalaisille, myös ulkomaalaisille asiantuntijoille. Innovaatioita on tuettava vuosittain määrätietoisesti ja nousujohteisesti.
  3. Köyhyyden poistaminen on myöskin talouskasvua ja työllisyyttä edistävä toimi. Indeksileikkauksista luopuminen ja pienten työeläkkeiden nosto ovat oikeudenmukaisia, ostovoimaa palauttavia toimia.
  4. Aidosti aktiivinen työllistäminen vaatii panoksia. Niin sanottuun aktiivimalliin täytyy heti lisätä palvelua – Ruotsissa on Suomeen verrattuna 7-kertainen määrä työvoimavirkailijoita työtöntä kohti. Ulosoton lieventämisellä on kiire.
  5. Kasvu on pidettävä liikkeellä eli työssäkäyntiä pitää edistää rakentamalla lisää asuntoja ja parempia liikenneyhteyksiä. Tunnin rata luo tänne Helsingin länsipuolelle ja Turun kaakkoispuolelle puolentoista miljoonan ihmisen työssäkäyntialueen, eli monia uusia mahdollisuuksia myös kirkkonummelaisille.

Hyvät ystävät, bästä vänner,

Kävin läpi seuraavan hallituksen viisi plus viisi uudistusta, työohjelman. Mutta ei siinä kaikki. Seuraavan hallituksen tehtäviin kuuluu tehdä Suomelle tasa-arvoinen ja tehokas terveydenhoitouudistus. Se ei tule onnistumaan tämänhetkiseltä hallitukselta.

Hallitus yrittää saada aikaan Suomen lähihistorian valtavimman uudistuksen pika-aikataululla. Se yrittää tunkea elefanttia mopoautoon.

Jos hallituksen esitys pantaisi toimeen tällaisenaan, se olisi täysi katastrofi terveydenhuollolle kaikkialla Suomessa. Samalla se olisi demokratian pilkkaa. Perustuslain mukaan valtiovaltaa Suomessa käyttää kansan valitsema eduskunta, ja jos meillä ei ole edellytyksiä tehdä vastuullista päätöstä riittävillä tiedoilla, se johtaa syvään ja pitkälliseen päätöksenteon kriisiin.

Tämän valtavan mullistuksen rahoitus on täysin selvittämättä jopa lyhyellä tähtäimellä. Sote-uudistuksen muutosvaiheessa tapahtuu kaikkialla suuria liikkeitä kertarysäyksellä, koska hallitus ei ole suostunut tekemään uudistusta järkevästi vaiheittain ja samalla virheitä korjaten.

Uudellamaalla noin puolet väestöstä on Kela-korvatuissa yksityisissä palveluissa tai työterveyshuollossa. Maakunnan vastuulle tulee siis kerralla noin 600 000 uutta asiakasta, joiden palvelu täytyy rahoittaa jostakin. Toisaalta sadat tuhannet julkisten palveluiden asiakkaat voivat poistua yksityiselle puolelle, eikä tiloja ja henkilökuntaa voi heti vähentää. Kuinka moni siirtyy ja mihin suuntaan, ja ennen kaikkea mitä se maksaa ja kuka maksaa, tätä ei ole lainkaan arvioitu valtakunnallisesti. Se on miljardiluokan kysymys.

Myös henkilöstöä siirtyy kymmenin tuhansin, mutta palkkaharmonisoinnin kuluista ei ole kunnon arvioita. Sekin voi lähestyä miljardia. Potilastietojärjestelmät maksavat maltaita – Uudellemaalle valmistuvan Apotti-järjestelmä on jo nielaissut puoli miljardia, mutta sitä ei ole rahoitettu mistään, ja Apotistakin jää sote-uudistuksen ansiosta kolmasosa käyttämättä. Uusien organisaatioiden ja palveluiden rakentaminen maksaa ja paljon.

Summa summarum, hyvät ihmiset, muutosvaiheen kustannuksista on kattamatta ehkä useampi miljardi. Kukaan ei tiedä tämän kraaterin syvyyttä. Hallitus vaatii eduskuntaa allekirjoittamaan avoimen vekselin, jonka maksumieheksi joutuu – kuinka ollakaan -seuraava hallitus. Tähän emme suostu. Sanon sen vielä mahdollisimman selvästi: vastuullinen päättäjä ei voi hyväksyä nykyistä sotea.

Kära vänner, finansiering av vårds- och landskapsreformen har inte räknats tillräckligt noggrant. Det finns brist på kanske miljarder I landskapen enbart I det första skedet. Till exempel här I Nyland skall ungefär sex hundra tusen människor byta från FPA-stödda tjänster eller arbetshälsovård till landskapets vårdansvar, vars kostnader uppnår möjligen till flera miljarder. Och vice versa – hundratusentals kommer att byta från offentliga sektorn till privata tjänster, vilket innebär nedskärningar I vård ordnat av landskapen.

Mitä tahansa päätöstä ei voi hyväksyä sillä perusteella, että jokin päätös pitää tehdä. On murheellista, että uudistuksen tekeminen on kestänyt monta vuotta. Toisaalta vasta nyt on kirkas kuva siitä, mitä virheitä on vältettävä ja miten ensi hallituskaudella voidaan rakentaa toimiva malli.

Ensinnäkin toteutetaan pelkkä terveydenhoitouudistus, eikä suurta maakuntahallinnon häkkyrää. Toisekseen se toteutetaan niin, että julkinen valta päättää, yksityiset palvelut täydentävät. Hylätään terveysyhtiöiden valinnanvapaus ja leikkidemokraattinen maakuntahäkkyrä. Tehdään sen sijaan helposti ymmärrettävä ja eri alueilla omanlaisensa uudistus jo nykyisellään hyvin toimivien mallien pohjalta. Sen voi uusi hallitus tehdä jo kautensa alussa, varsinkin jos sitä aletaan parlamentaarisella yhteistyöllä valmistella jo nyt.

Hyvä uutinen on siis se, että seuraava hallitus voi toteuttaa tasa-arvoisen ja tehokkaan sote-uudistuksen, jos ja kun nykyinen harjoitus tyrehtyy. Ja tämänhetkinen hallitus voi joutua huomaamaan, että elefanttia ei todellakaan voi tunkea mopoautoon.

Hyvät ystävät, bästa vänner här i Kyrsklätt,

Olen puhunut työssäkäyvien tulevaisuudesta, lapsiperheiden tulevaisuudesta, ikäihmisten hyvästä elämästä ja nuorten tulevaisuuden toivosta. Näin lopuksi haluaisin vielä puhua lapsista, tarkemmin siitä, miten me kaikki huolehtisimme, että he perivät planeetan pikkuisen paremmassa kunnossa kuin miltä se nyt näyttää.

Sosialidemokraatit julistavat seuraavat eduskuntavaalit tulevaisuusvaaleiksi. Esittelin viisi uudistusta ja viisi investointia, mutta lisäksi Suomen täytyy olla ensi vuosikymmenellä uusiutuvan energian, uusiutuvan tuotannon, kiertotalouden ja ekologisesti kestävän kasvun edelläkävijämaa. Paitsi, että se on välttämätöntä ilmaston lämpiämisen torjumiseksi, kestävän kehityksen keksinnöt tuovat suomalaisille vientituloja, hyvinvointia ja työpaikkoja.

Maailma on nyt herännyt muovin ongelmiin. Muovi, kaikissa muodoissaan, todistaa toisaalta ihmiskunnan innovaatiokykyä, mutta samalla mikromuovit murhaavat maailman meret. Joka kuukausi meriin kulkeutuu miljoonaa tonnia muovijätettä, josta peräti 95 prosenttia on käytetty vain yhden kerran. On ennustettu, että vuonna 2050 merissä on enemmän muovia kuin kalaa.

Tämä tragedia koskee myös rakasta Itämertamme. Itämeren silakoista, kivinilkoista, turskasta ja simpuista on löytynyt mikromuoveja. Muovisaaste tulee maalta mereen. Kolmasosa merten muovisaasteesta on juomapakkauksia.

On häpeällistä, että muovinkeräys on Suomessa ja pääkaupunkiseudulla niin huonolla tolalla. Suurin osa meistä ei edes osaa kierrättää muoveja. Kun itse ryhdyin erottelemaan lapsiperheen muovijätteitä, sain oman roskasangon täyteen parissa päivässä. Mutta mihin ne voi viedä? Kaupat ja teollisuus, joiden vastuulle kierrätys on jätetty, ovat perustaneet vaivaiset 50 muovinkeräyspistettä pääkaupunkiseudulle. On samoin epäselvää, miltä osin vastuu kuuluu kaupoille, miltä osin kaupungeille. Surkuhupaisinta on, että Helsinki ei ole myöntänyt rakennuslupaa jätepuristimelle, kun se on liian ruma ostoskeskuksen pihaan.

Tällä menoa emme pääse EU:n tavoitteeseen, jonka mukaan vuonna 2025 kierrätettäisiin puolet muovipakkausjätteestä. Nykyiset keräysmäärät pitäisi kolminkertaistaa, samalla kun tietenkin pakkausmääriä pitäisi vähentää. Ehdotankin nyt, että tehdään yhteinen vappulupaus: me kansanedustajat teemme parempia lakeja ja osoitamme määrärahoja muovinkierrätyksen moninkertaistamiseksi, ja me kaikki kansalaiset ryhdymme kierrättämään muovia ja vaatimaan parempia kierrätyspalveluita.

Ja aloitetaan niistä vappumuoveista – kertakäyttöisistä sampanjalaseista sekä nakkipakkauksista. Ne voi viedä Prisman muovinkeräykseen, tuohon Munkinmäkeen.

Kuten huomaatte, nyt ei pidetä vain vappupuheita vaan siirrytään vappupuheista vapputekoihin!

Muoviongelmaan on esitetty ratkaisuksi muoviveroa. Laajempaa ilmastoveroa tai hiilidioksidiveroa suunnitellaan myös aina välillä. Monet ympäristöverot ovat yksittäisiä ja pistemäisiä, eivätkä sitten kuitenkaan kokonaisuudessaan loogisia. Fossiilisia polttoaineita verotetaan, mutta ne jotka käyttävät niitä eniten, saavat maksamansa verot takaisin. Eikä turpeesta joudu maksamaan samaa veroa kuin bensasta.

Mutta entäs jos ympäristö ei olisikaan vain tällainen toissijainen verokohde, vaan tärkein veronlähde? Suurin yksittäinen verotulo on peräisin arvonlisäverosta, pyöristäen 20 miljardia eli 20 prosenttia koko potista. Eri tuotteita ja palveluita verotetaan eri verokannalla, mutta ei siinäkään ole mitään suurta logiikkaa. Ehdotan, että arvonlisäveroa peritään jatkossa ilmastovaikutusten mukaan – tai en yksin minä, vaan SDP on puolueena tehnyt viime viikolla päätöksen uudesta vero-ohjelmasta ja sen osana aloitteen kestävän kehityksen arvonlisäverosta.

Toisin sanoen joka ikinen kauppa ja myynti verotetaan jatkossa sen perusteella, miten se pahentaa ilmastonmuutosta tai miten se on parempi kuin muut vaihtoehdot. Tietenkään ei ole helppo määritellä jokaisen tuotteen tai palvelun ilmastovaikutusta, mutta tällä tavalla sitä mietitään joka ikinen päivä ja hetki, ja sillä on suora taloudellinen vaikutus. Ja sitten kun tämä kestävän kehityksen arvonlisävero, suuri ajattelun ja toiminnan suunnanmuutos, leviää Suomesta muualle Eurooppaan ja maailmaan, voimme ainakin toivoa, että lapsemme perivät pikkuisen paremman planeetan.

Lapsemme ansaitsevat myös luontoelämyksiä, jotka aikaisemmille sukupolville ovat olleet itsestään selviä, mutta nyt ehkä eksoottisempia. Elämäntapamme ei enää ole yhtä liikunnallinen, ja enemmän aikaa vietetään päätteiden ääressä myös vapaa-aikana. Sitä suuremmalla syyllä luontoelämyksiä on edistettävä.

Me Uudenmaan kansanedustajat vetosimme hallitukseen, että Suomi 100 -kansallispuisto olisi perustettu Porkkalaan. Itse ajattelin, että tällä tavalla Porkkala palautettaisiin toisen kerran – olihan se yksi ensimmäisistä kansallispuistoista ennen sotia. Itse asiassa tämäkin vuosi olisi ollut sopiva, koska Porkkala julistettiin kansallispuistoksi tasan 80 vuotta sitten. Toiveeseemme ei vastattu, mutta suojeluastetta parannettiin, ja Porkkala on varmasti seuraavan hallituksen listan kärjessä. Jos äänestäjät niin suovat, niin lupaan ajaa asiaa henkilökohtaisesti, ja parhaassa tapauksessa Kirkkonummen etua puolustaa myös parlamentin nuorin kansanedustaja, lahjakas ja valovoimainen Markus Myllyniemi.

Tyvärr blev Porkala udd inte vald som ny nationalpark i ära för Finlands jubileumsår, trots att vi Nylands riksdagsledamöter gjorde vårt bästa att påverka beslutet. Jag är ändå bergsäker att Porkala udd kommer att vara en prioriterad alternativ för kommande regeringen. En nationalpark i mitten av var en och en halv miljon finländare bor, är en attraktiv sevärdhet för en stor del av de fyra miljoner turister som årligen besöker Helsingfors. Porkala är en enastående möjlighet för Kyrklätts framtid.

Olisi ainutlaatuista, että puolitoista miljoonaa suomalaista pääsisi kätevästi parissa tunnissa kansallispuistoon. Helsingissä matkailijoiden määrä kasvaa kovaa vauhtia, ja näistä neljästä miljoonasta vieraasta moni löytäisi tiensä Porkkalanniemeen. Joillekin lisääntyvä trafiikki on tietenkin uhka, mutta uskon että paljon useammalle suuri mahdollisuus. Kun samalla Kirkkonummi voisi liittyä vielä nykyistäkin tiiviimmin Helsingin-Turun talousalueeseen ja työssäkäyntialueeseen, tulevaisuus näyttää tänä vappuna valoisalta, oli taivas sitten kuinka tumma tahansa.

Näillä sanoilla haluan toivottaa kaikille iloista ja valoisaa vappua! Jag önskar allihopa glada vappen, klara vappen, lysande vappen!