Hallituksen lukiouudistus vähentää yo-tutkinnon suorittamista – SDP haluaa lukioille työrauhan
Tällä vaalikaudella lukiokoulutuksen uudistamisessa ei ole otettu huomioon toisen asteen kokonaisuutta eikä oppilaiden ja opettajien kuormitusta jatkuvan muutoksen kourissa. Hallituksen esitys ylioppilastutkinnon uudistamisesta jatkaa tätä linjaa. Eduskunnan sivistysvaliokunnan sd-kansanedustajat, Eeva-Johanna Eloranta, Jukka Gustafsson ja Pilvi Torsti haluavat kiinnittää huomiota erityisesti lakiesityksessä esitettyyn viiden kokeen rakenteeseen, mikä aiheuttaa toteutuessaan useita ongelmia.
Esitys on ristiriidassa sen kanssa, että tavoitteena on lisätä lukion suorittaneiden määrä sekä yo-tutkinnon suorittamista. Lukiossa opiskelee erilaisista taustoista tulevia opiskelijoita, joilla on oppimisvaikeuksia tai muun tuen tarve. Näiden opiskelijoiden lukion ja yo-tutkinnon suorittaminen vaikeutuu. Tutkinnon rakenne lisää tutkinnon kuormittavuutta ja voidaan ennakoida, että lukio-opintojen keskeyttäminen lisääntyy samoin kuin niiden määrä, jotka eivät kykene suorittamaan tutkintoa hyväksytysti. Lisäksi aikuisopiskelijat sekä kaksoistutkinnon suorittavien asema heikkenee tutkintoon sisältyvän valinnaisuuden vähentyessä.
– Toisen asteen koulutusjärjestelmää tulee tarkastella kokonaisuutena. Nyt tehty esitys on ristiriidassa ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteiden kanssa. Ammatillisen koulutuksen reformin keskeinen ajatus on ollut lisätä opiskelijan mahdollisuuksia koota yksilöllisesti hänelle soveltuva tutkinto, jolla hän pystyy saavuttamaan omien tavoitteiden mukaisen ja edellyttämän osaamisen. Kaksoistutkinto tulee jatkossakin olemaan keskeisessä roolissa niiden ammatillista tutkintoa suorittavien opiskelijoiden kohdalla, jotka ovat asettaneet tavoitteekseen esimerkiksi korkeakouluopinnot, Eloranta painottaa.
– Ammatillisen perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon suorittaminen rinnakkain on jo nykyisin erittäin vaativaa ja esitetty viiden kokeen rakenne tekisi kaksoistutkinnosta entistä raskaamman opiskelijalle. Esitetty malli todennäköisesti vähentäisi kaksoistutkinnon houkuttelevuutta ja suorittajien määrä kääntyisi jatkossa laskuun, Gustafsson kertoo.
– Myös aikuislukioiden tutkinnon suorittajat kuuluvat pääosin siihen 20 prosentin ryhmään maamme kokelaista, jotka suorittavat tutkinnossaan vain neljä koetta. Kuudesta aikuislukiosta kerätyn epävirallisen datan perusteella opiskelijat tekevät keskimäärin noin 4,3 koetta tutkintoa kohden. Monille heistä viides pakollinen aine voi olla se ratkaiseva ylimääräinen kuorma, joka aiheuttaa opintojen keskeytymisen, Torsti muistuttaa.
SDP haluaa säilyttää yliopistotutkinnon rakenteen ennallaan. Tarvetta rakenteen uudistamiseen ei ole myöskään siksi, että uusi lukiolaki jo pitää sisällään kaikki tarvittavat elementit opiskelijoiden laaja-alaisen ja monipuolisen osaamisen ja vahvemman yleissivistyksen kehittämiseen tulevaisuudessa.
