Hallituksella väärät lääkkeet työttömyyden voittamiseksi

Ajankohtaista 12:39

Tarja Filatov

Lamassa on aina kolme aaltoa. Ensin sakkaa talous, sitten vähenevät työpaikat, ja kun nämä kaksi kääntyvät jo nousuun, niin jäljelle jää sosiaalisen laman pitkä varjo. Tämän varjon vaaroja hallitus ei ymmärrä, sanoo työelämä-ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov. Hän puhui Pohjanmaan sosialidemokraattien piirikokouksessa Seinäjoella.

”Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä ei ole koskaan ollut Suomessa niin suuri kuin nyt, yli 35 prosenttia, ja se jatkaa ennusteen mukaan kasvuaan tulevina vuosina. Ennusteen mukaan pitkäaikaistyöttömiä on tänä vuonna 125 000 eli 16 000 enemmän kuin viime vuonna.”

Tämä ei ole opposition propagandaa, vaan suoraan ministeriön tiedotteesta.

Erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden helpottamiseen tarvitaan lisätoimia.

Mitä tekee hallitus? Puolittaa työvoimapoliittiseen koulutukseen pääsevien ihmisten määrän. Lisäksi hallitus vähentää vaikeimmassa asemassa olevien työttömien työllistämistoimia kolmannekseen.

Ensi vuonna järjestöt ja säätiöt, jotka työllistävät ja samalla tuottavat sotaveteraanien kotipalvelua, vanhusten kotiapua, nuorten harrastustoimintaa ja montaa muuta yhteiskunnallista hyvää, saavat työllistää yhdistysten tuella enää 3000 henkeä. Työllistämiselle on asetettu katto.

Se siitä oikeudesta käyttää työttömyysturvaa aktiivisesti, Filatov sivaltaa.

Toinen hulluus on työnvälityksen pakkoyhtiöittäminen maakuntaitsehallinnon sisään.

Minusta markkinat saavat hoitaa isomman osan työnvälityksestä. Mutta en ymmärrä, miten tilaaja-tuottajamalli ja pakkoyhtiöittäminen auttaisi vaikeimmassa asemassa olevien työllistämistä, ryhmää, joka on työllistämisen suurin haaste.

Kunnat ovat luopuneet tilaaja-tuottajamallista sen kaksinkertaisten byrokratiakulujen vuoksi.

Miksi valtion rahalla pitäisi alkaa ostaa sitä, minkä markkinat hoitavat nyt ilman verorahoja? Miten yhtiöt hoitavat sen viranomaistoiminnan, jota ne eivät voi perustuslain mukaan hoitaa kolmen kuukauden haastatteluissakaan, ihmettelee Filatov.

Kun hallitus päätti, että työttömät haastatellaan kolmen kuukauden välein, ilahduin. Ajattelin, että nyt panostetaan palveluun. Katin kontit, sanoo Filatov.

Hallitus halusi suunnata 17 miljoonaa vuokrafirmoille. Kunnat tarjoutuivat hoitamaan haastattelut ilman lisärahoitusta, mutta apu ei kelvannut.

Lopputulema on, että vastuu on TE-toimistoilla, joilla on rästissä jo nykylain mukaiset haastattelut ja tulossa 750.000 lisähaastattelua vuodessa. Niinpä tämäkin palvelu kutistuu soitoiksi ja sähköisiksi viesteiksi. Ikävä kyllä, suree Filatov.