Hallintovaliokunnan SD-ryhmä: Kuntien tukeminen budjettiriihen tärkein asia
Koronapandemia on heikentänyt entisestään kestävyyshaasteiden kanssa painivien kuntien taloutta. Siksi eduskunnan hallintovaliokunnan sosialidemokraatit, kansanedustajat Eveliina Heinäluoma, Aki Lindén, Piritta Rantanen ja Heidi Viljanen edellyttävät, että valtio osoittaa kunnille riittävän rahoituksen koronakriisin hoitoon myös vuodelle 2021.
– Kunnat laativat talousarvioitaan hyvin epävarmassa tilanteessa. Hallituksen budjettiriiheen kohdistuu suuria odotuksia kuntien tukemisesta koronakriisin yli. Tälle vuodelle päätetyn 1,4 miljardin euron tukipaketin lisäksi on selvää, että valtiolta tarvitaan mittava tukipaketti myös ensi vuodelle. Kuntien haasteet ovat hyvin erilaisia ja siksi kuntien tukipaketin täytyy sisältää monenlaisia ja eri tavoin vaikuttavia toimia, aivan samoin kuin tälle vuodelle, SDP:n kansanedustajat vaativat.
– Vaikka kaikki kunnat ovat kärsineet, vaikein tilanne on niissä kunnissa, joissa koronatapauksia on ollut paljon ja joissa työpaikkoja katoaa merkittävästi. Esimerkiksi Vantaan vaikeudet ovat mittaluokaltaan valtavat. On tärkeää, että valtio korvaa kunnille maskeista ja testaamisesta koituvat kulut. Lisäksi korvauksissa on huomioitava verotuottojen alenemat ja uudet palvelutarpeet. Vaikka pääpaino kohdistuu sosiaali- ja terveyspalveluihin, rahoitusta tarvitaan kaikkiin peruspalveluihin.
– Kuntapalveluissa on kysymys ihmisten peruspalveluista ja hyvinvoinnista. Valtion tukitoimenpiteiden ohella kuntapäättäjiltä vaaditaan nyt kylmähermoisuutta. Hankalina aikoina on kyettävä näkemään hieman kauemmas tulevaisuuteen. Koronan koettelemat kuntalaiset eivät kaipaa palveluleikkauksia tai opettajien ja muiden kuntatyöntekijöiden lomautuksia. Lyhytnäköiset leikkauspäätökset vetävät usein mattoa uuden kasvun alta. Kestävää kasvua ei ole ilman hyvinvointia ja koulutusta, alleviivaavat Heinäluoma, Lindén, Rantanen ja Viljanen.
Kuntatalous on ollut ahdingossa jo ennen koronakriisiä. Akuutin koronakriisin hoidon ohella kuntatalouden tasapainottamiseksi on haettava pitkällä jänteellä kestäviä ratkaisuja. Erityisesti kuntien taloudellinen ja väestöllinen eriytyminen asettavat kuntakentälle merkittävän haasteen.
– Hallitus on sitoutunut kuntatalouden tasapainottamiseen. On tärkeää huomata, että tällä vaalikaudella kuntien taloustilannetta lähdettiin paikkaamaan voimakkaasti edellisen hallituksen jäljiltä – jo ennen koronaa – mittavalla noin 1,1 miljardin euron paketilla.
– Kuntien pitkän aikavälin ydinhaasteet liittyvät samanaikaiseen väestön ikääntymiseen ja palvelujen tarpeen kasvuun, työikäisen väestön keskittymiseen sekä syntyvyyden alentumiseen. Nämä kaikki toteutuvat eri kunnissa eri tavoin. Kuntien väliset taloudelliset erot ovat viime vuosina kasvaneet. Ikääntyminen vaikuttaa kaikkiin kuntiin, mutta heikoimmassa asemassa ovat asukasmäärältään pienet, väestöään menettävät kunnat, joissa ikäihmisten väestöosuus on korkea. Näissä kunnissa sosiaali- ja terveyspalvelujen menot ovat korkeat ja kasvavat edelleen.
– Samanaikaisesti joudutaan pohtimaan, riittääkö kasvavien suurten kaupunkien ja maakuntakeskusten taloudellinen liikkumavara hallitsemaan väestönkasvua ilman lisävelanottoa tai verotuksen jatkuvaa kiristämistä.
– Kuntien kustannushaasteisiin vastaamiseksi tarvitaan rakenteiden uudistamista. Näistä keskeisin on sote-uudistus, jonka maaliin saaminen on lähivuosien kriittisin tavoite. Sote-uudistus tekee kuntataloudesta aiempaa ennustettavampaa suurten ja vaikeasti ennakoitavien erikoissairaanhoidon menojen siirtyessä uusille, perustettaville sote-maakunnille.
Kuntien taloutta ja asemaa on kohennettava oikeudenmukaisella valtionosuusjärjestelmällä, mutta ennen kaikkea parantamalla kuntien mahdollisuuksia niiden omaan rahoitusaseman kohentamiseen.
– Kestävä kuntatalous on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kovaa ydintä, jota ilman ei ole toimivia hyvinvointipalveluja. Siksi kuntien kestävä talous on huomisen hyvinvoinnin kohtalonkysymys.
