Hallintovaliokunnan demarit: Hallituksen valinnanvapausesitys vaarantaa tasa-arvoiset hyvinvointipalvelut
Asiantuntijakuulemisten voimakas kritiikki ei kuulu riittävällä tavalla hallintovaliokunnan valinnanvapauslausunnossa. Hallintovaliokunnan sosialidemokraatit Sirpa Paatero, Mika Kari ja Joona Räsänen jättivät yhdessä vasemmistoliiton ja vihreiden kanssa eriävän mielipiteen valiokunnan tänään sosiaali- ja terveysvaliokunnalle antamaan sote-uudistuksen valinnanvapauslausuntoon. Kaikki oppositiopuolueet esittivät esityksen hylkäämistä.
– Valinnanvapausesityksen suurimmat ongelmat hallintovaliokunnan näkökulmasta kiteytyvät siihen, että uudistuksen alkuperäiset tavoitteet tasa-arvoisemmista ja laadukkaammista palveluista jäävät toteutumatta. Lisäksi on ongelmallista, että säästöjen sijaan esitys johtaisi kustannusten kasvuun, maakuntien itsehallinto jää heikoksi, kunnat suljetaan pois palvelujen tuottamisesta, henkilöstön asema heikkenee ja sote-palvelut eriarvoistuvat alueellisesti, Sirpa Paatero kertaa.
Uudistuksen perusta tulisi rakentaa kestäväksi realistisella aikataululla ja asianmukaisella valmistelulla.
– Vaikka toteutus osin onnistuisi, ei sillä pystytä korjaamaan uudistuksen perustuksiin jääneitä lainsäädännöllisiä valuvikoja. Päätösvalta olisi jatkossa lähinnä valtioneuvostolla ja ministeriöillä ja maakuntien liikkumavara on jätetty monissa asioissa vähäiseksi paitsi toimintojen myös talouden osalta. Tämä heikentää entisestään mahdollisuuksia korjata ongelmia, toteaa Mika Kari.
Valinnanvapautta tulisi edustajien mukaan lisätä vaiheittain ja kokeilujen kautta. Erillistä valinnanvapauslakia ei tarvittaisi, vaan järkevämpää olisi edetä maltillisesti ja hallitusti laajentamalla palvelujen hankintamahdollisuuksia nykyiseen tapaan hankintalain ja palvelusetelilain mukaisilla käytännöillä. Ehdotettu kategorinen järjestämisen ja tuottamisen erottelu maakunnan sisällä ei ole tarkoituksenmukainen, vaan maakunnalla pitäisi olla oikeus päättää palveluiden tuottamisesta.
– Kokoluokaltaan valtavan sosiaali- ja terveyspalvelujen avaaminen markkinoille yhdellä rysäyksellä aiheuttaa monia uhkia, joita on vaikea edes etukäteen arvailla. Kuvaavaa on, että uudistuksen vaikutuksista ei ole minkäänlaista kokonaisarviota, ei edes eri skenaarioiden tasolla. Suurimmat riskit liittyvät maakuntien rahoituksen riittävyyteen ja kustannusten kasvun hillintään tilanteessa, jossa palvelujen tarve ja kysyntä kasvavat, Joona Räsänen toteaa.
– Koska maakuntien väestöpohjat, tuotantorakenne ja markkinatilanne poikkeavat merkittävästi toisistaan, maakunnilla pitäisi olla mahdollisuus päättää valinnanvapauden etenemisestä omalla alueellaan, edustajat linjaavat.
