Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Hallintovaliokunnan demarit: Euroopan unionin kyberkompetenssikeskus Suomeen

Ajankohtaista 15:09

Suomi on tällä hetkellä yksi Euroopan unionin johtavia maita kyberturvallisuuden osaamisessa. EU:ssa on vireillä hankkeita useiden niin sanottujen kyberkompetenssikeskusten perustamiseksi. Hallintovaliokunnan sosialidemokraattiset kansanedustaja Sirpa Paatero, Mika Kari ja Joona Räsänen esittävät, että kyberkompetenssikeskuksen perustamista tavoiteltaisiin myös Suomeen.

‒ Suomen tuleva EU-puheenjohtajuuskausi tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden tavoitella yhden perustettavan kyberkompetenssikeskuksen sijoittumista Suomeen. Keskuksen sijoittumiselle Suomi on ihanteellinen kohdemaa, sillä meiltä löytyy jo nyt laajasti osaamista juuri kyberturvallisuudesta, Paatero toteaa.

Kansanedustajat muistuttavat, että kyberturvallisuudesta on muodostumassa maailmanlaajuinen megatrendi, joka on mahdollisuus myös kasvun ja työllisyyden vauhdittamiseen. Kyberturvallisuutta ei siksi pidä nähdä vain uhkana.

‒ Kyberhyökkäysten arvioidaan maksavan maailmantaloudelle 400 miljardia euroa joka vuosi. Esimerkiksi kiristysohjelmahyökkäykset ovat kolminkertaistuneet vuoden 2015 ja 2017 välillä. Kyberturvallisuuden alalla on jo nyt suuri kysyntä osaavasta työvoimasta, puhumattakaan alan mahdollisuuksista liiketoiminnalle, Kari jatkaa.

Kyberturvallisuuteen panostaminen korostuu Euroopassa tulevina vuosina EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden toteutumisen edetessä. EU:n Digitaalinen Eurooppa –hankkeen 9 miljardista eurosta kaksi kohdennetaan kyberturvallisuuden parantamiseen.

‒ Olemme tänään jättäneet hallitukselle kirjallisen kysymyksen siitä, miten hallitus aikoo edistää Suomen mahdollisuuksia saada EU:n kyberkompetenssikeskus. Toivomme, että kirjallisen kysymyksemme kautta asia otetaan nyt vakavaan pohdintaan hallituksessa, Räsänen päättää.