Guzenina-Richardson samaa mieltä Kiviniemen kanssa: Hallituksen perhepolitiikka epäonnistunutta

Ajankohtaista 10:34

TV1:n Ykkösaamun haastatteleman pääministeri Mari Kiviniemen mukaan Suomeen tarvitaan uusi lapsi- ja perheministerin salkku.
– Idean tasolla voisi sanoa, että lapsi- ja perheministeri todella olisi tarpeen, koska tällä hallituskaudella köyhien lapsiperheiden määrä on kasvanut merkittävästi. Me olemme ihmetelleet, että tahtotilaa tämän asian korjaamiseen ei Kiviniemen hallitukselta ole löytynyt. Eikä tämä asia ole kiinni siitä, onko maassa lapsi- ja perheministeri, Maria Guzenina-Richardson toteaa.

Guzenina-Richardson kannattaa lämpimästi Kiviniemen ajatusta perhepolitiikan parantamisesta.
– Toivottavasti keskustalla on sama ääni kellossa myös vaalien jälkeen. Hieman kummastuttaa, että Kiviniemi viestittää haluavansa jatkaa samalla hallituspohjalla. Jos ei näitä hänen perhepoliittisia tavoitteitaan ole saatu aikaiseksi nykyisen porvarihallituksen aikana, miten niihin puututtaisiin seuraavallakaan, Guzenina-Richardson kysyy.

– Tämä hallitus on jättänyt aivan liian paljon tekemättä perheiden hyväksi. Hallituksen jatkuvalla jargonilla pikkuviilauksista yritetään peittää suurempaa kuvaa, jossa muun muassa lapsiperheiden köyhyys on kasvanut, terveyserot räjähtäneet käsistä ja lasten ja nuorten mielenterveyden hoidossa epäonnistuttu.

SDP:n perhepoliittisista tavoitteista Guzenina-Richardson nimeää tärkeimmiksi lapsiperheiden köyhyyden vähentämisen, työn ja perheen yhteensovittamisen sekä palveluiden parantamisen.
– Tarvitsemme työtä ja työhön kykeneviä ihmisiä. SDP haluaa esimerkiksi kehittää kotihoidontukijärjestelmää osa-aikaista työntekoa paremmin kannustavaksi. Toimentulotukiriippuvuutta vähentääksemme haluamme parantaa pienimpiä peruspäivärahoja noin sadalla eurolla. Kysynkin, onko Kiviniemi valmis tukemaan näitä esityksiämme? Näiden esitysten eteenpäinviemiseksi ei perheministeriä tarvita.

Guzenina-Richardson muistuttaa, että tuoreen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportin mukaan Suomalaisten jakautuminen kahteen kastiin on voimistumassa.
– Eriarvoisuuden kasvu näkyy etenkin toimeentulotuen tarpeena. Raportin tekijät pitävät huolestuttavana etenkin alle kouluikäisten lasten perheiden toimeentulo-ongelmien yleistymistä. Tänä päivänä lapsia elää suhteellisen köyhyysrajan alapuolella saman verran kuin 1970-luvulla.