Guzenina: Ministeri Räty peittelee tosiasioita hoitajamitoituksesta

Ajankohtaista 15:12

SDP:n kansanedustaja Maria Guzenina arvelee, että sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty (kok.) kritisoi peruspalveluministeri Susanna Huovista (sd.) peittääkseen tosiasian, että kokoomus on jarruttanut hallituksessa vanhuspalvelujen hoitajamitoitusta jo hallituskauden alusta saakka.

Huovisen työtä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien vanhusten oikeuksien puolustamisessa Räty luonnehti Helsingin Sanomille näin: ”Tällainen on likaista ja inhottavaa. Kummalliseksi on hallitusyhteistyö mennyt.”

– Onko eduskunnan yhteisesti päättämä lausuma ja tahtotila henkilöstömitoituksesta ministeri Rädyn mielestä myös ”likaista ja inhottavaa”? Guzenina kysyy.

Rädylle ja kokoomukselle on syytä muistuttaa, että eduskunta edellytti vanhuspalvelulain käsittelyn yhteydessä joulukuussa 2012, että ”hallitus arvioi henkilöstömitoituksen toteutumisen vanhuspalvelulaissa tarkoitetulla tavalla vuoden 2014 aikana ja mikäli ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköissä ei ole saavutettu suosituksen mukaista henkilöstömitoitusta (vähintään 0,5), antaa eduskunnalle esityksen lain täsmentämisestä”.

– Eduskunnan tahtotila ei ole tulkinnanvarainen. Se on hyvin selkeä viesti koko hallitukselle: Sitovia mitoituksia tarvitaan. Tämä tahtotila sitoo myös pääministeripuolue kokoomusta, Guzenina sanoo.

Kokoomuslaisten on usein kuultu sanovan, että laitoshoidon sitova mitoitus merkitsisi hoitajien vähentämistä kotihoidosta. Moinen vastakkainasettelu on epäreilua vanhuksia kohtaan. Riittävää henkilöstön määrää tarvitaan molempiin, eikä toinen sulje pois toista.

Kokoomus on myös väittänyt, että minimimitoituksen säätäminen tekisi minimistä maksimin. Guzenina myös muistuttaa, ettei tämäkään väite pohjaa faktoihin. 

– Jo nykyisellään minimisuosituksesta huolimatta hoitolaitoksissa arvioidaan hoitajien mitoitus hoidon tarpeen mukaan. Niin olisi jatkossakin, sillä erolla, että lakisääteinen minimimitoitus tekisi alimitoituksen laittomaksi, Guzenina painottaa.

– Ei ole oikein, että yhä melkein 4.000 ikäihmisen riittämätön hoito ja hoiva hyväksytään ja jäädään odottamaan asian korjaantumista itsekseen.

Luku on huima, mutta huomattavasti parempi kuin ennen vuoden 2014 seurantaa.

Guzeninan mukaan parantunut tilanne on vanhuspalvelulain huolellisen seurannan ansiota.

– Paljon kokoomuksen maalailemia riskejä suurempi vaara on se, että ilman sitovia henkilöstömitoituksia tilanne palautuu sellaiseksi kuin se oli ennen henkilöstömitoituksesta aloitettua lainvalmistelua ja siihen liittyvää seurantaa.