Lakialoite vuokratyövoiman käytön kieltämiseksi rikkurityövoimana työtaisteluissa jätetty

Ajankohtaista 14:54

SDP:n kansanedustaja Jukka Gustafsson on jättänyt eduskunnan käsiteltäväksi lakialoitteen vuokratyövoiman käytön kieltämiseksi rikkurityövoimana lakon keskeyttäessä työnteon ja siitä rankaisemiseksi. Aloitteessa esitetään muutettavaksi työsopimuslakia ja rikoslakia.

– Aloitteella kunnioitetaan työntekijöiden lakko-oikeutta, joka on työntekijöiden perusoikeus ja osa työntekijöiden järjestäytymisvapautta, tamperelainen kansanedustaja Jukka Gustafsson sanoo.

Hänen mukaansa vuokratyörikkureiden käyttäminen työtaistelutilanteissa on katsottava vakavaksi järjestäytymisvapauden loukkaukseksi.

– Lakialoitteen ja sen esittämien lakimuutosten hyväksymisen teki ajankohtaiseksi postialalla suoritetut uhkailut ja valmistelutoimenpiteet vuokratyövoiman hankkimiseksi mahdollisen tulevan lakonalaisen työn suorittamiseksi. Kyseisessä tilanteessa postin työntekijöitä oli jopa työnantajan taholta velvoitettu perehdyttämään lakon varalle vuokrattavia työntekijöitä etukäteen, Gustafsson toteaa.

Vuokratyövoiman käyttäminen lakkojen murtamiseen eli rikkurityövoimana on lailla kielletty Euroopassa mm. Ranskassa, Belgiassa ja Puolassa.

LAKIALOITE
laiksi työsopimuslain ja rikoslain muuttamisesta
Eduskunnalle

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia ja rikoslakia siten, että vuokratyövoiman käyttäminen niin sanottuna rikkurityövoimana kielletään lakossa olevien työntekijöiden korvaamiseksi vuokratyöntekijöillä.

Aloitteella pyritään kunnioittamaan työntekijöiden lakko-oikeutta, joka on työntekijöiden perusoikeus ja osa työntekijöiden järjestäytymisvapautta. Niin sanottujen vuokratyörikkureiden käyttäminen työtaistelutilanteissa on katsottava vakavaksi järjestäytymisvapauden loukkaukseksi. Lakialoitteen ja sen esittämän lakimuutoksen hyväksymisen on tehnyt ajankohtaiseksi muun muassa postialalla suoritetut uhkailut ja valmistelutoimenpiteet vuokratyövoiman hankkimiseksi mahdollisen tulevan lakonalaisen työn suorittamiseksi. Kyseisessä tilanteessa postin työntekijöitä on jopa työnantajan taholta velvoitettu perehdyttämään lakon varalle vuokrattavia työntekijöitä etukäteen. Tämän seurauksena Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry julisti muun muassa työntekijöiden perehdyttämiskiellon postin työpaikoille, joilla työnantaja velvoitti vakituisia työntekijöitä perehdyttämään vuokratyöfirman kautta työpaikalle ohjattuja vuokratyöntekijöitä. Mitä todennäköisimmin tarkoituksena käyttää kyseessä olevien vuokratyöntekijöitä myöhemmin laillisen lakon tilanteessa lakon murtamiseen rikkurityövoimana.

Posti on myöhemmin (18.11.2015) kuitenkin tiedottanut, ettei se aio käyttää vuokratyöfirman työntekijöitä uhkaavan lakon aikana. Tämä työnantajatahon perääntyminen viime hetkellä ja pääasiassa maan hallituksen painostaessa valtion omistamaa yhtiötä yleisen työmarkkinatilanteen täydellisen jumiutumisen estämiseksi tässä yhdessä yksittäisessä tapauksessa ei kuitenkaan poista missään määrin Suomen lainsäädännön ilmeistä puutetta ns. rikkurityövoiman käytön estämiseksi lainsäädännössämme. Uusia vastaavanlaisia tilanteita tulee varmasti ja lainsäätäjän eli eduskunnan tehtävänä on puuttua ilmeisiin puutteellisuuksiin lainsäädännössä. Näin erityisesti, mikäli lainsäädännön puutteellisuudet johtavat ilmiselviin oikeudenloukkauksiin, kuten työntekijöiden lakko-oikeuden ja järjestäytymisvapauden loukkauksiin.

NYKYTILA

Suomen lainsäädännössä ei ole yksityiskohtaista säännöstä vuokratyövoiman käyttämisen kieltämisestä työtaistelutilanteessa tarkoituksena korvata lakossa olevia työntekijöitä. Oikeustieteellisessä keskustelussa on tullut ilmi, että rikkurivuokratyövoiman käyttämistä ei sinänsä ole Suomen lainsäädännössä kielletty työtaistelun aikana. Työmarkkinoiden toimivuuden, neuvotteluosapuolten luottamuksen ja neuvotteluedellytysten säilymisen ja erityisesti työntekijöiden lakko- ja järjestäytymisoikeuden kunnioittamiseksi ja viime kätiseksi toteutumiseksi on kyseessä oleva toiminta katsottava kuitenkin moraalisesti erittäin kyseenalaiseksi. Näin ovat muun muassa ilmaisseet Suomen eturivin työoikeusprofessorit Seppo Tiitinen ja Seppo Koskinen.

KANSAINVÄLISTÄ VERTAILUA

Vuokratyövoiman käyttäminen lakkojen murtamiseen eli rikkurityövoimana on lailla kielletty Euroopassa mm. Ranskassa, Belgiassa ja Puolassa. Ranskan pykälä on juridisesti ja lainsäädännöllisesti katsoen varsin yksiselitteisen selvä: kielletään vuokratyövoiman käyttö korvaamaan työntekijä, jonka työsopimus (työsuhde) on työtaistelun johdosta keskeytyneenä. Tämän tyyppinen kielto on ollut omiaan lisäämään osapuolten pyrkimistä neuvottelutoimin ja muutoin asianmukaisin toimin pääsemään neuvottelutulokseen konkreettisten työriitojen tilanteissa ilman, että sopimusosapuolet ryhtyvät työtaistelutilanteessa ”likaiseen peliin”, jonka seuraamukset koituvat viime kädessä koko yhteiskunnan haitaksi työmarkkinoiden toimintaa vuosikausia pahimmillaan heikentävänä jälkivaikutuksena. Suomen lainsäädäntö ei perusrakenteiltaan olennaisesti ero ko. maiden lainsäädännöstä, joten kyseenomaisen säädöksen säätämiselle ei sinänsä ole mitään juridisesti katsottavia esteitä.

NYKYTILAN ARVIOINTIA

Kansainväliset esimerkit osoittavat, että kansallisesti on nähty tarpeelliseksi säätää kieltoja ns. rikkurityövoiman käyttämiseksi, kuten Ranskassa. Suomalainen työelämä on myös viime aikoina tarpeettomasti kärjistynyt niin sanotun rikkurityövoiman käyttöuhkailujen ja käyttämisen seurauksena, jonka seurauksena työriidat ovat pitkittyneet ja hankaloituneet. Lainsäädännössä oleva kielto olisi estänyt tämän kaltaisen negatiivisen kehityksen Suomen työmarkkinoilla.

Nykytilan arvioinnin osalta on myös keskeistä huomioida, että kansainvälisesti toimivat vuokratyöyrityksetkin ovat omissa kannanotoissaan suhtautuneet periaatteessa myönteisesti kansallisiin säännöksiin vuokratyövoiman käyttämisestä lakon rikkomistilanteissa. Näin esimerkiksi CIETT Corporate Members & UNI Global Union ”On Temporary Agency Work”, joka toteaa edistävän kieltämistä vuokratyötekijöiden käytön kieltämistä lakossa olevien työntekijöiden korvaamiseksi: ”Prohibition of the replacement of striking workers by temporary agency workers without prejudice to national legislation or practices”.

Myös EU:n vuokratyödirektiivi tunnustaa kansallisten säädökset, joilla kielletään vuokratyöntekijöiden käyttäminen korvaamaan työntekijöitä lakkotilanteessa. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/104/EY vuokratyöstä eli ns. vuokratyödirektiivi kohta 20: ”Tämän direktiivin säännökset, jotka koskevat vuokratyön käyttöön liittyviä rajoituksia tai kieltoja, eivät estä sellaisten kansallisten lakien tai käytäntöjen soveltamista, joissa kielletään lakossa olevien työntekijöiden korvaaminen vuokratyöntekijöillä.” Tämän direktiivin kohdan mukaan EU siis suhtautuu käytännössä myönteisesti siihen, että jäsenmaat, kuten Ranska ja Belgia esimerkiksi ovat tehneet säätää kansallisessa lainsäädännössään kieltoja rikkurityövoiman käyttötilanteiden osalta.

Kansainvälisen työjärjestön eli ILO:n valvontakäytäntö lähtee myös siitä, että rikkurikielto perustuu YK:n alaisen Kansainvälisen työjärjestön ILO:n järjestäytymisvapautta koskevaan yleissopimukseen nro 87. Tämä tulkinta on siis vahvistettu valvontakäytännössä. Suomi on ratifioinut yleissopimuksen vuonna 1949 ja yleissopimuksen valvontakäytäntöä on tavattu kunnioittaa järjestäytyneessä työmarkkinakentässä. Kyseisen sopimuksen tulkintakäytännön voidaan katsoa velvoittavan myös lainsäätäjää eli eduskuntaa ainakin niissä tilanteissa kun kansallisessa käytännössä on esimerkkejä ilmiselvistä ja todennetuista loukkauksista työntekijöiden lakko-oikeutta ja järjestäytymisvapautta kohtaan kuten Suomessa on tilanne.

Suomen vuokratyönantajat ovat myös omassa vuokratyövoimaan välittäviä koskevassa ”Reiluja vuokratöitä – auktorisoitu henkilöstöpalveluyritys” jäsenyritystensä henkilöstöyritysten auktorisointisäännöissä todenneet työmarkkinoiden pelisääntöjen kunnioittamisen olevan keskeinen osa auktorisoitujen henkilöstöpalveluyritysten toimintaa: ”Auktorisoidut yritykset eivät vuokraa laillisen työtaistelun kohteena olevaan yritykseen uusia työntekijöitä”.

ESITYKSEN VAIKUTUKSET

Esitys vaikuttaisi työmarkkinoiden toimintaedellytyksiä kehittävästi, koska se olisi omiaan selkeyttämään pelisääntöjä työtaistelutilanteissa ja parantaisi kansainvälisten säännösten suojaamaa työntekijöiden lakko- ja järjestäytymisoikeutta. Esityksellä ei olisi suoranaisia taloudellisia vaikutuksia valtion budjettiin.

Voimaantulo

Muutos ehdotetaan tulevaksi voimaan kesäkuussa 2016.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavat lakiehdotukset:

1.
Laki
Työsopimuslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään työsopimuslain (55/2001) 13 lukuun uusi 2 b § pykälä, seuraavasti:

13 luku
2 b §

Vuokratyövoiman käyttö kielletty työtaistelutilanteissa
Työnantaja ei saa käyttää vuokratyövoimaa korvaamaan työntekijää, jonka työsopimus on työtaistelun johdosta keskeytyneenä.

2.
Laki
Rikoslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti
lisätään rikoslain (39/1889) 47 luvun 5 pykälään uusi kohta 3, seuraavasti:

47 luku
5 §

2) työntekijät tai heidän ammattijärjestönsä asettavat tai valitsevat työpaikalle luottamusmiehen, luottamusvaltuutetun, työsuojeluvaltuutetun tai henkilöstön edustajan konserniyhteistyössä,

Tai

3) Käyttää vuokratyövoimaa korvaamaan työntekijöitä, joiden työ- tai virkasopimus on työtaistelun johdosta keskeytyneenä on tuomittava työntekijöiden järjestäytymisvapauden loukkaamisesta sakkoon.

Tämä laki tulee voimaan 1. päivänä kesäkuuta 2016.

Helsingissä 20.11.2015
Jukka Gustafsson /sd