Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Filatov: Yleissitovuus on palkansaajan perusturvaa

Ajankohtaista 09:56

SDP:n kansanedustaja, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov toteaa blogissaan, että hallituksen olisi syytä vastata pian, aikooko se säilyttää lainsuojan työehtojen yleissitovuudessa.

Filatovin mukaan paikallinen sopiminen työpaikoilla on kannatettavaa. Se tuo tuottavuushyötyjä ja parantaa työelämän laatua.

– Paikallinen sanelu työelämässä taas tappaa luovuuden ja syventää eriarvoisuutta työssä.

Filatov varoittaa, että ilman lakisääteistä työehtosopimusten yleissitovuutta Suomeen saattaa rantautua laillisesti halpamaiden palkkatasolla epäterveesti toimivat yritykset. Nyt niitä löytyy silloin tällöin laittomasti.

Filatovin mukaan hallituksen paikallisen sopimisen selvitysmies Hietalan esitysten suurin ongelmakohta liittyy sanaan pakko.

– Esityksessä toistuu sama virhe, joka johti yhteiskuntasopimuksen kaatumiseen. Jos hallitus ei saa oman tahtonsa mukaista puumerkkiä työehtosopimusten osapuolten sopimiin sopimuksiin paikallisen sopimisen mahdollistamisesta kaikissa keskeisissä kysymyksissä, se heittää lapion hiekkalaatikkoon ja lähtee säätämään asiasta pakkolakia.

Suomessa on laaja lakisääteinen työehtosopimusten yleissitovuus. Jos hallitus säätää lain, joka antaa yrityksille luvan alittaa sekä lain säädökset että työehtosopimusten säädökset, joudutaan heikoille jäille.

– Miten työelämän pelisääntöjä heikosti tunteva nuori tai maahanmuuttaja neuvottelee oikeuksistaan? Entä potkuja pelkäävä ikäihminen, Filatov kysyy.

Mikäli lailla suodaan mahdollisuus sopia yritystasolla alle työehtosopimusten, yhdenvertaisuus romuttuu. Ministeri Jari Lindströmiltä pyydettiin kyselytunnilta vastausta siitä, että eihän näin tehdä, mutta hän kieltäytyi vastaamasta.

– Ymmärrän, että ministerillä ei ollut vastausta kaikkiin selvitysmiehen esityksiin, mutta yleissitovuuteen olisi pitänyt olla. Se ei ole yllätys Hietalan vaikeasti tulkittavissa olevassa paperissa. Se on osa suomalaisen työelämän perusturvaa, Filatov linjaa.

Hänen mukaansa hallituksen kanta lakisääteiseen työehtosopimusten säilyttämiseen on epäselvä.
– Yksikään hallituksen ministeri ei ole kommentoinut sanallakaan Hietalan esitystä. Myös hallitusohjelman kirjaukset ovat epäselviä suhteessa yleissitovuuteen.

Filatov huomauttaa, että yleissitovuuden lain suojan purkaminen synnyttää halpatyömarkkinat. Hänen mukaansa hallituksen olisi syytä vastata pian siihen, aikooko se säilyttää lainsuojan työehtojen yleissitovuudessa.

– Työehtosopimusten yleissitovuus on suomeksi työntekijän perusturvaa. Paikallinen sopiminen on hieno juttu, kunhan minimitasosta sovitaan yhdessä.

Tarja Filatovin koko blogiteksti löytyy täältä. Tekstissä kerrotaan lisäksi ruotsalaisesta Laval Un Partneri -tapauksesta, joka on klassinen esimerkki siitä, kuinka EU-tason oikeus salli palkkatason ja työehtojen dumppauksen, kun yleissitovuutta ei ollut suojattu lailla.