Filatov: Suomi voi olla myös mielenterveyden hoidon pikkujättiläinen
Tänään vietetään maailman terveyspäivää. Suomi on ollut jo pitkään terveydenhoidon osaamisen pieni jättiläinen. Kuitenkin mielenterveysongelmien lisääntyminen näkyy selvänä kasvuna sairauslomatilastoissa. Asiantuntijat jopa ennustavat, että mielenterveyden häiriöt ohittavat kohta tuki- ja liikuntaelinsairaudet sairauslomatilastoissa. Huoli omasta ja muiden pärjäämisestä on näkynyt myös kevään vaalikentillä, tietää työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Tarja Filatov.
– Vaalikentillä mielenterveyden ongelmat ovat nousseet ihmisten kanssa käydyissä keskusteluissa poikkeuksellisen voimakkaasti esiin. Äidit ja isoäidit ovat huolissaan masentuneista tyttäristään. Työttömät kertovat masennuksesta. Opiskelijat stressin tuomasta ahdistuksesta. Toiset kertovat iloista selviytymistarinaansa.
– Itse mietin sitä, miksi mielenterveyden ongelmat kasvavat? Mitä voidaan tehdä, jotta osaisimme lisätä vahvistavia ja suojaavia tekijöitä. Miten vahvistaa itsetuntoa ja elämänhallintaa. Miten synnyttää yhteisöjä, joissa voi saada sosiaalista tukea ja kokea osallisuutta, Filatov pohtii.
Mielenterveys on tärkeää hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kannalta. Filatov uskoo, että panostamalla köyhyyden ja epävarmuuden poistamiseen ehkäistään ahdistusta ja masennusta. Esimerkiksi rakentamalla hyvinvoivaa työelämää vähennetään työuupumusta ja varhaista eläköitymistä ja turvaamalla opiskelijoiden toimeentuloa nopeutetaan valmistumista ja ehkäistään masentumista. Tarvitaan matalan kynnyksen palveluita ja terapiaan pääsy pitää olla helpompaa.
– Kaikki mielenterveyden ongelmat eivät tietenkään poistu näillä keinoilla. On hyvä muistaa, että ihmiset sairastuvat, vaikka eläisivät kuinka terveesti. Sairaus ei ole oma valinta. Mielenterveyden ongelmien ennaltaehkäisyyn panostaminen on sekä inhimilliseltä että taloudelliselta kannalta katsottuna oikea ratkaisu. Meillä suomalaisilla, jos kenellä, on siihen taitoa ja osaamista.
