Filatov: SDP haluaa arjen turvaa nollatuntisopimuksilla työskenteleville

Ajankohtaista 13:55

Eduskunta käy tänään lähetekeskustelun nollatuntisopimuksia koskevasta hallituksen esityksestä. Nollasopimukset aiheuttavat taloudellista epävarmuutta ja antavat työnantajalle mahdollisuuden kiertää työntekijän suojaksi tarkoitettuja säännöksiä. Nollasopimukset ovat käytännössä työsuhteita ilman työsuhdeturvaa. On hyvä, että hallitus tarttuu aiheeseen, mutta tänäänkin annettavien esitysten jälkeen avoimeksi jää esimerkiksi yhä se, millaisissa tapauksissa nollatuntisopimusta ei voida hyväksyä. Muutosten jälkeenkin nollatuntityötä tekevä jää yhä työelämässä yksin ja eriarvoiseen asemaan.

Työelämän peruspelisääntöjen on koskettava kaikkia työntekijöitä ja kaikkea työtä, myös 0-tuntisopimuksia. Ei voi olla olemassa työsuhteen muotoa, jota ei tunneta lainsäädännössä. Kyse on myös työnantajien välisestä tasapuolisuudesta: selkeämpää lainsäädäntöä ei tarvita reiluja työnantajia varten, vaan niitä, jotka yrittävät laistaa työnantajan velvoitteitaan nollasopimuksin.

SDP:n malli nollatuntisopimusten reiluuttamiseksi ei lähde kieltämään työajan vaihtelua, jos se on kausivaihtelujen tai kysyntävaihtelujen vuoksi välttämätöntä. Sen sijaan mallimme tarkoitus on tuoda työntekijälle arjen turvaa puuttumalla ilmeisiin väärinkäytöksiin työsuhteissa. Mallissamme tuodaan työvuoroihin ennakoitavuutta ja turvataan sairausajan ja vanhempainvapaiden palkanmaksu sekä työttömyysturvan saanti silloinkin, kun työtunnit loppuvat tai ovat vähäisiä.

Edellytämme, että jatkossa työsopimukseen kirjataan todellinen työaika. Työajan vaihteluväliä ei saa käyttää työntekijän irtisanomis-, lomauttamis-, tai osa-aikaistamissuojan kiertämiseen. Lisäksi edellytämme yhteistoimintalain muutosta niin, että työnantajan pitää seurata niiden työntekijöiden määrää ja työsuhteiden perusteita, joilla on vaihteleva työaika sekä antaa yt-menettelyllä kahdesti vuodessa selvitys, minkä verran vaihtelevan työajan työntekijöitä on ja millä perusteella. Näin voidaan arvioida, onko työpaikalla oikeasti tarve osa-aikaisuuteen eikä työpaikalle synny reserviä, jolle annetaan tyhjiä työllistymislupauksia.

 

SDP:n mallissa edellytämme, että hallitus antaa lakiesityksen

  • jolla määritellään vaihteluvälimallin käyttö
    • Lakiin lisätään määräykset vaihtelevan työajan sopimuksesta eli sopimuksesta, jossa työntekijälle taattu työaika on lyhyempi kuin aika, jonka työntekijä on sitoutunut olemaan työnantajan käytettävissä.
    • Tästä työaikamuodosta määrätään, että työsopimuksen työaika voidaan sopia vaihteluvälinä enimmillään kuukauden ja vähimmillään viikon mittaisella ajanjaksolla. Tässä vaihteluvälissä työajan enimmäismäärä saa olla enintään kaksi kertaa työajan vähimmäismäärä.
  • jolla määritellään vakiintumismallin käyttö
    • Työaikaa tulee tarkastella kalenteripuolivuosittain, joilta lasketaan keskimääräiset tunnit. Työnantaja on velvollinen korvaamaan minimitunnit alittavan työmäärän. Milloin työtä on tehty yli enimmäismäärän, on työntekijällä oikeus saada tämä määrä vahvistettua työsopimuksensa enimmäistuntimääräksi, jolloin vastaavasti minimituntienkin määrä nousee.
  • jolla säädetään lisätyön tarjoamisen velvollisuudesta ja järjestyksestä.
  • ilmeisen väärinkäytön kiellosta sekä samalla täydentää yhteistoimintalakia.
  • luottamusmiehelle ja työsuojelulle tiedottamisesta, kun työpaikalla nollatuntisopimuksella työskenteleviä.
  • sairasajan palkkaa koskeviksi määräyksiksi vaihteluvälimallia käytettäessä. Sisältäen myös oikeudenmukaisen laskentamallin lisätyön laskemiseksi sairasajan palkkaan.
  • tarvittaessa töihin kutsuttavien sopimuksista ja puitesopimuksista.
  • lakiesityksen työttömyysturvalain 2 a luvun 2 §:n (työttömyysturvan karenssi) muuttamiseksi.