Filatov: Orpon esityksen suunta on oikea – aktiivimallin korjaaminen olisi hyvä ensiaskel

Ajankohtaista 16:56

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtajan Tarja Filatovin (sd.) mukaan ministeri Petteri Orpon (kok.) ulostulo perusturvan tasojen yhtenäistämisestä on tervetullut ja vastaa monilta osin SDP:n valmistelemaa yleisturvamallia.

– Perusturvan uudistamista ei kannata hidastaa kokeilulla. Esimerkiksi työmarkkinatuen, sairauspäivärahan ja perhe-etuuksien yhdistäminen vaatii hieman lisärahaa, mutta samalla se purkaa byrokratiaa ja vähentää toimeentulotukimenoja. Kokonaisuudessaan kyse on lähes kustannusneutraalista toimesta.

– Se, että ansiotulojen kasvaessa perusturva sopeutuu automaattisesti ansaittuihin tuloihin, on kannatettavaa. Ikävä kyllä esimerkiksi hallituksen rakentama aktiivimalli toimii päinvastoin. Se työntää ihmisiä perusturvalta toimeentulotuelle, jossa on kaikkein pahimmat kannustinloukut. Eikä aktiivimalli ole suinkaan ainoa hallituksen esitys, joka lisää toimeentulotukiriippuvuutta.

Hallituksen sosiaaliturvapolitiikka näkyy kuluvan vuoden budjetin arvioissa. Talouden ennustetaan kasvavan ja työttömyyden alentuvan, mutta samaan aikaan budjetti ennustaa toimeentulotukimenojen kasvavan sekä niiden perheiden määrän lisääntyvän, jotka saavat toimeentulotukea.

– Hallituksen olisi ensisijaisesti arvioitava omien päätöstensä seurauksia ja korjattava mm. aktiivimallia jo tänä keväänä: turvaamalla työttömille aktiivitoimet ja vapauttamalla pitkäaikaissairaat kohtuuttomista velvoitteista.

Filatov muistuttaa, että perusturvan vastikkeellisuutta pohdittaessa on muistettava, että perusturvamme on jo nyt hyvin vastikkeellinen. Työttömän on etsittävä töitä ja otettava työtä sekä aktiivitoimia vastaan saadakseen työttömyysturvaa, opiskelijan opiskeltava, saadakseen opintotukea. Vastikkeellisuutta ei voi vaatia ilman että tarjoaa toimia, joihin osallistumista vaatii vastikkeeksi

– Suurin ongelma on työttömien kohdalla se, että valtio on vetäytynyt aktiivitoimien järjestämisvastuusta. Esimerkiksi ammatillista työvoimakoulutusta tarjottiin edellisellä eduskuntakaudella yli 20 000 hengelle vuodessa. Nykyhallituksen aikana määrä on laskenut 5 000 henkeen.

– Koulutuksen alasajo on silkkaa typeryyttä, koska työmarkkinoilla näkyy jo pulaa osaavasta työvoimasta.

Suomalaisen perusturvan suurin ongelma on siinä, että ensisijaista perusturva pitää täydentää liian usein toimeentulotuella. Tämä ongelma ei poistu, ellei perusturvan tasoa turvata.