Filatov: Lisäpanokset työttömien koulutukseen kannattavat 

Ajankohtaista 15:40

Tarja Filatov

– Työllistymisen tukeen ja palveluihin kannattaa panostaa, koska työttömyys se vasta kallista onkin, olipa kyse sitten inhimillisestä kärsimyksestä rahasta, sanoo kansanedustaja, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov.

– Koko kansantalouden tasolla arvioituna työttömyyden laajat kustannukset vuonna 2016 olivat 10,8 miljardia euroa. Työttömyysturvan ja työvoimapalvelujen osuus näistä kustannuksista oli 5,6 miljardia euroa. Työttömien arvioitu osuus toimeentulotuesta ja asumistuesta oli 1,1 miljardia. Verotulojen ja työttömyysvakuutusmaksujen menetys oli 4,1 miljardia, tuore Työttömyyden laajat kustannukset -julkaisu kertoo.

-Tutkimus osoittaa, että oppisopimuskoulutus, ammatillinen työvoimakoulutus sekä yksityisen sektorin tuettu työ ovat tehokkaimpia työllisyyden näkökulmasta. Tämä ei ole mikään uusi uutinen, Filatov toteaa.

-Ilahduttavaa tutkimustuloksissa oli se, että myös yli 50- vuotiaiden kohdalla koulutus tuo työllisyyshyötyä. Ikääntyvät itse epäilevät usein, että onko kouluttautumisesta enää hyötyä, mutta tutkimus tukee koulutushyötyjä, Filatov painottaa.

-Koulutukseen panostaminen kannattaa. Siksi on surullista, että Sipilän hallitus ensitöikseen ajoi työvoimakoulutuksen alas. Työttömän osaamisen arvioidaan alenevan heikkenevän työttömyyden pitkittyessä ja siksi koulutuksella on merkittävä rooli työkyvyn ylläpitäjänä, Filatov sanoo.

Tänä vuonna aktiiviseen julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin on varattu 244 miljoonaa, josta ammatillista koulutusta voi ostaa reilulla 70 miljoonalla. Summa ei ole suuren suuri suuri, jos sitä vertaa työttömyyden aiheuttamiin kuluihin.

-Omaehtoisen kouluttautumisen helpottaminen ei yksin riitä työttömien koulutuspolitiikaksi, vaikka onkin kannatettava asia. Pitää tarjota koulutusta myös niille, jotka eivät itse hakeudu tai löydä itselleen kouluttautumispaikka, Filatov muistuttaa.

– Oppisopimuskoulutus ja yrityksiin palkkatuella työllistäminen ei ole yksin työhallinnon käsissä. Tähän tarvitaan yritysten kumppanuutta.

-Työvoimapulasta kärsivien yritysten kannattaa panostaa yhteistyöhön työhallinnon kanssa ja valtion kannattaa miettiä lisäkannusteita niin työttömille kuin yrityksille, jotta tehokkaimpia työvoimapolitiikan välineitä käytetään enemmän, Filatov sanoo.

– Starttirahan työllisyysvaikutus on korkea, mutta sen vaikutus työttömän tuloihin on keskimäärin laskettuna heikentävä eikä parantava. Tämän vuoksi on vähennettävä yrittäjäköyhyyttä. Starttiraha ei yksin tuo riittäviä myönteisiä tuloksia, Filatov toteaa.