Filatov: Irtisanomislaki tuo epävarmuutta

Ajankohtaista 19:36

– Irtisanomislaki sotkee henkilökohtaiset ja kollektiiviset irtisanomisperusteet ja tuo epävarmuutta lain tulkintaan. Lakeja pitää säätää selkeästi, sanoo eduskunnan työelämä-ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov (sd) hallituksen kiistellyn esityksen lähetekeskustelussa.

Ikävä kyllä hallitus on siirtynyt lakienvalmistelussa uudelle tasolle. Vaikuttavuusarviot tehdään yhteen esitykseen, jonka tavoitteita ne eivät tue. Sitten samat vaikuttavuusarviot siirretään toiseen esitykseen ja sanotaan, että ne tukevat tätä uutta esitystä.

– Esitys on vähemmän huono kuin hallituksen aiemmin kaavailemat esitykset.

Sen ydin ei kuitenkaan ole muuttunut. Hallitus toivoo, että helpottamalla irtisanomista, parannetaan työllisyyttä. Hallituksen tilaamat tutkimukset osoittavat, että toive on hyvin epävarmalla pohjalla.

– Ministeriön ja yrittäjäjärjestön yhteinen selvitys osoittaa, että rekrytoinnin esteet ovat aivan muualla. Yli 30 prosenttia ei työllistä, koska ei ole tarvetta työllistää, 17 prosenttia sanoo syyksi kysynnän epävakauden, 18 prosenttia työvoiman saatavuuden, 12 prosenttia työnsivukulut ja palkkaus. Irtisanomisen riski on kuuden prosentin mielestä ongelma, perustelee Filatov.

OECD:n uusimman, vuodelta 2015 olevan vertailun mukaan Suomen irtisanomissuoja on EU-maiden keskitason alapuolella. Vuoden 2013 tietojen perusteella kollektiivisen irtisanomisen suoja on Suomessa Euroopan maiden alhaisimpia. Henkilöperusteisen irtisanomisen suoja on Suomessa suurin piirtein eurooppalaista keskitasoa.

Irtisanomisen helpottaminen saattaa nostaa yritysten tuottavuutta, jos ihmiset kiertävät työelämässä työstä työhön ja ikään kuin parhaalle mahdolliselle paikalle. Tämän kierron kääntöpuolena on se, että yritysten halukkuus kouluttaa työntekijöitään voi ohentua. Ja toisaalta tuottavuuden nostamisessa koulutus on yksi avaintekijä.

– Työllisyyden vahvistumisen suurin riski on se, että meillä ei ole sellaista osaamista, mitä työpaikoissa tarvitaan. Osaaminen ja hyvin organisoitu työ on myös vahvin tae tuottavuuden nousulle.

– Osaavan työvoiman saatavuus tarvitsee lisää ja kohdennetumpaa ammatillista koulutusta työttömille ihmisille. Ikävä kyllä hallitus on toimillaan vähentänyt ammatillista työvoimakoulutusta, jatkaa Filatov.

Oleellinen kysymys on, millaisin keinoin me haemme kilpailukykyä? Millaisin keinoin me vahvistamme työllisyyttä? Pyrimmekö kestävään tuottavuuden nousuun?

– Itse en usko heikkojen työehtojen ja hintakilpailun tiehen, vaan siihen että teemme asioita fiksummin ja osaavammin kuin muut.