Feldt-Ranta: Nu behövs talkoanda

Ajankohtaista 22:00

Riksdagsledamot Maarit Feldt-Rantas tal på självständighetsfesten i Raseborg 6.12.2011.
 
 
Bästa festpublik, hyvä juhlayleisö
 
Firandet av självständighetsdagen är fastställt i lag och formerna har sedan länge blivit etablerade traditioner och ritualer som har sin betydelse för nationell självskänsla och samhörighet. Som en följd av vårt lands dramatiska historia firas självständigheten med en värdighet och högtidlighet. För många av oss känns det bra att samlas för att tillsammans hedra denna dag.
 
Självständigheten är naturligtvis ett värde i sig, men ännu viktigare är vad vi har valt att göra med vår självständighet, till hurdan nation har vi under snart ett hundra år format vårt Finland?
Vår självständighet började och framskred i dramatiska tecken; det första världskriget, ryska kejsardömets sammanbrott och ett fruktansvärt inbördeskrig, andra världskriget, krigsskadestånd och återuppbyggnadsarbete, ekonomiska kraschen och östhandelns kollaps – alla händelser som är sanna och bekanta för så gott som alla här idag, men säkert svåra att greppa för yngre generationer som har levt i en helt annorlunda Finland.
 
Utvecklingen har varit enorm. Ett fattigt och avsides beläget litet land toppar idag många internationella mätningar, som mäter framgång eller välfärd på olika samhällsområden; t.ex. fungerande utbildning eller konkurrenskraftigt företagsklimat. Under de senaste 15 åren har Finland lyft sig själv till ett av de ekonomiskt mest framgångsrika länderna i världen.
De här framgångarna har inte tillkommit av en slump. Inte heller beror de på tur eller en enstaka lyckospark. Det är speciellt tre faktorer som har, enligt min mening, gjort att Finland idag toppar internationella mätningar och är framgångsrikt i förhållande till många andra nationer.
 
Den första är de flera och mångåriga nationella talkon som pågick under olika årtionden, bland annat under krigstiden, återuppbyggnadstiden och de svåra ekonomiska lågkonjunkturen. Folk nöjde sig med mindre och var utöver den egna lyckan beredda att också bygga nationen och det gemensamma samhället.
 
Den andra faktorn som har varit till stor framgång för Finland är avtalandets konst och konsensus. Samhället kunde se väldigt annorlunda ut ifall man inte hade efter det smärtsamma inbördeskriget hittat tillräckligt med gemensam vilja i olika folkgrupper att inleda samhällsbygget tillsammans. Också under många senare årtionden har någon slags konsensus och avtalandet gagnat Finland och finländare, både ekonomiskt och annars.
 
Den tredje viktiga faktorn som har gjort Finland till en av världens främsta nationer är att vi har valt den nordiska välfärdsmodellen till vår samhällsordning. Vår välfärdsmodell har luckor och också idag faller för många utanför, men basen är stabil och har visat sig vara hållbar jämfört med många andra system.
 
Hyvät juhlavieraat,
 
Itsenäisyyspäivä on aina sopiva hetki pysähtyä pohtimaan paitsi mitä itsenäisyys meille merkitsee, myös sitä millaiseksi olemme rakentaneet tämän yhteisen yhteiskuntamme.
Kansakuntamme historian vaiheet ovat olleet dramaattisia. Vaikka tänään elämme poikkeuksellisen rauhallisia aikoja on myös tänään itsenäisellä Suomella monia kansallisia haasteita. Yksi suurista haasteistamme on jatkossakin säilyttää kansallinen yhtenäisyytemme; osallisuus ja yhteen kuuluvuuden kokemus ja tunne. Suomalaisten ponnistelu yhteisen hyvän, yhteisen maan ja kansan puolesta, on ollut yksi koossa pitävä voima kautta historian. Toinen koossa pitävä voima on ollut laajasti hyväksytty ajatus pyrkimyksestä ihmisten tasavertaisuuteen. Myös kykymme konsensukseen ja sopimiseen on ollut Suomelle ja suomalaisille hyväksi.
 
Hyvät kuulijat,
 
Itsenäisyyspäivänä tulee usein katsottua taaksepäin, mutta itsenäisyytemme juhlapäivänä on syytä katsoa myös eteenpäin. Olen itse aika nuori, nelikymppinen, mutta pystyn silti juuri ja juuri vanhempieni ja isovanhempieni kautta ulottamaan jonkinlaisen käsityksen koko Suomen itsenäisyyden ajalle. Mutta minun sukupolveni onkin viimeisiä, joille se on mahdollista. Yhä harvempi nuorista tuntee ketään sodassa mukana ollutta, hahmottaa aikaa ennen lapsilisä- ja opintotukijärjestelmää tai muistaa edes edellistä taantumaa. Miten nämä sukupolvet kokevat itsenäisyyden? Miten he haluavat juhlia itsenäisyyttä, vai haluavatko ensinkään? Ja haluavatko he kehittää yhteiskuntaa niiden samojen periaatteiden pohjalta – yhteisten ponnistelujen, tasavertaisuuden ja konsensuksen pohjalta kuin itsenäisyyden ajan Suomen sukupolvet tähän mennessä?
Itsenäisyys on ennen kaikkea tunteen ja ymmärryksen asia. Yhteisen vastuunkannon asia. Ei riitä, että historianläksyt on tehty ja vuosiluvut muistissa; tarvitaan myös tahtotila olla osa tai jatkumo itsenäisen Suomen tapahtumia ja itsenäistä yhteiskuntaa. Miltä tilanne siis suomalaisnuorten osalta tässä suhteessa näyttää?
 
Suomalaisnuorilla on tutkimuksen mukaan 38 maan nuorista parhaat yhteiskunnalliset tiedot. Siinä ei ole moitteen sijaa. Mutta sitten tuleekin iso MUTTA. Tietoa on, mutta ymmärrystä puuttuu. Suomalaisilla nuorilla tieto ei lisää halua käyttää tietoa yhteiskunnan kehittämiseen tai osallistumiseen. 38 maan nuorista suomalaisnuoret halusivat vähiten osallistua mihinkään yhteiskunnalliseen toimintaan.
 
Miksi puhun tästä juuri itsenäisyyspäivänä? Siksi, että isänmaa tarvitsee yhteisiin asioihin osallistuvia ja niistä huolehtivia kansalaisia. Hyvä isänmaa on parasta itsenäisyyttä. On suuri ongelma ja valtava huoli, jos tämä jatkuvaa rakentamista vaativa työ ei kiinnosta nuoria sukupolvia. Olemmeko epäonnistuneet perusasioiden kertomisessa ja onnistuneet suhteellisuusteorioiden opettamisessa?
 
Voimme kysyä itseltämme, olemmeko onnistuneet kertomaan nuorille, ettei elintaso, rauha ja ihmisoikeudet ole itsestäänselvyys. Ne ovat hyvin herkkiä ja haavoittuvia asioita, joita on koko ajan vaalittava.
 
Haluttomuus osallistua voi kertoa myös turvattomuudesta ja tulevaisuuden uskon puutteesta. Nähdään, että korkeimmat voimat – globalisaation kasvottomat toimijat – ohjaavat taloutta ja työmarkkinoita, ja yhteiskunnalliset liikkeet ja päätöksentekijät ovat voimattomia. Epävarmuudesta on tullut pysyvä osa nuorten elämää. Yksilökeskeisessä ja suorittamista korostavassa yhteiskunnassa monet voivat pahoin ja syrjäytyvät. Voimattomuuden tunne johtaa siihen, että monet ihmiset käpertyvät omaan elinpiiriinsä ja suuntaavat turhautumistaan ja pelkojaan erilaisuuteen. Vähemmistöjä katsotaan kieroon ja kansainvälisyyttä pelätään. Samalla aktiivisten nuorten joukko suuntautuu lähtökohtaisesti maailmalle, esim. nuoret Aalto-yliopiston start-up yrittäjät, jotka kokevat, että heitä ei rajoita mikään.
 
Päätöksentekijöiden, mutta myös kaikkien aikuisten tärkeä tehtävä on valaa tulevaisuudenuskoa ja voimaannuttaa ihmisiä toimimaan yhteisen hyvän eteen. Julkisessa keskustelussa toistetaan aina, että haasteet ovat valtavat; väestö ikääntyy, julkinen velka kasvaa, teollisuus jättää Suomen ja niin edelleen. Tosiasia, jota meidän kaikkien tulisi korostaa, on että kaikesta selvitään, kun pidetään kaikki mukana veneessä.
 
Tässä on tänä itsenäisyyspäivänä ja tulevina aikoina paitsi paljon ajattelemisen aihetta, myös tärkeää kasvatustehtävää meille kaikille.
 
Bästa festpublik,
 
Idag är så många saker annorlunda än förr. Världen har förändrats på ett bestående sätt och blivit på många sätt komplicerad. Världen har på något sätt blivit så mycket mindre och händelserna på andra sidan jordklotet kommer på ett sätt närmare och påverkar också oss och vår vardag. Eller vad sägs om kärnkraftsolyckorna i Tjernobyl och i Japan eller om terrorattackerna till World Trade Center, om tsunami-vågen i Asien eller massmördarens agerande i Norge i sommar. Inte att tala om den europeiska ekonomiska krisen som strömmar in i våra vardagsrum genom nyhetssändningarna dagligen, vecka efter vecka och månad efter månad.
 
Jag pratade häromdagen med en äldre vän och hon sa att det skulle vara så skönt om Finland slapp allt det här och vi kunde leva det liv vi alltid tidigare också har levt här uppe i norr, i lugn och ro för oss själva.
Det är en romantisk dröm. I realvärden är det ändå så, att föroreningarna inte känner några landgränser, en stor del av dagens människor vill resa och förflytta sig över existerande gränser. Speciellt i ekonomin har landgränserna sprängts för länge sedan.
 
Men bästa vänner. Som nation har vi ingen nöd. Jag är helt övertygad om att samma saker som har hjälpt Finland att bli en av de mest framgångsrika länder i världen, också hjälper oss att klara av våra egna kriser och utmaningar. Och att vi utöver det lyckas också navigera i de invecklade internationella och europeiska stormvädren.
 
Blir det riktigt svåra tider får vi ta till samma talko- och sisuanda de tidigare generationerna har fått ta till när det har varit som svårast. Talkoandan, avtalssamhället och likvärdighetsprincipen för oss långt i alla tänkbara situationer. Det som bör nu bli en av våra stora projekt och uppgifter är att involvera också de unga generationerna i framtidens samhällsbygge och övertyga dem om att de behövs och att de har en viktig roll.
 
Bästa festpublik, hyvä juhlayleisö
Oikein hyvää ja arvokasta itsenäisyyspäivää. Jag önskar en fin och värdefull självständighetsdag