Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

EU:n sotilaallista kriisinhallintakykyä vahvistettava

Ajankohtaista 12:21

– EU:lta löytyy poliittista ja sosiaalista osaamista. Se on mahdollistanut monipuoliset toimet, mukaan lukien konfliktien estämisen ja konfliktien jälkeisen jälleenrakentamisen. Vahva panostaminen siviilikriisinhallintaan onkin välttämätöntä, sillä kriisien pysyvät ratkaisut eivät koskaan ole sotilaallisia. Vahvuutemme ei ole sotien käymisessä vaan niiden ennalta ehkäisemisessä, totesi kansanedustaja Reijo Kallio ryhmäpuheessa selontekokeskustelussa sotilasosaston asettamisesta korkeaan valmiuteen tammi-kesäkuuksi.

Mikäli EU jatkossa aikoo kehittyä kriisinhallinnan strategiseksi toimijaksi, niin se edellyttää kriisinhallin-taoperaatioiden pitkäjänteistä suunnittelua ja prioriteettien asettamista. Tässäkin asiassa on keskityttävä siihen, mitä EU:lta tulevaisuudessa haluamme. Tärkeää on muun muassa arvioida suhdetta YK:hon. Vaikka EU turvallisuusstrategiassaan on sitoutunut lisäämään tukea YK:lle lyhytaikaisissa kriisitilan-teissa, niin valitettavana ilmiönä on ollut EU-maiden kasvava haluttomuus osallistua YK-johtoisiin kriisinhallintaoperaatioihin.

EU:n nopean toiminnan kehittämisessä taisteluosasto-konseptin omaksuminen on ollut keskeistä. Taisteluosastojen myötä Euroopan unionilla on toiminnallinen kyky puuttua myös sellaisiin kriiseihin ja katastrofeihin, joiden kehittymistä ei voi ennakoida.

EU:n taisteluosastojen perustamisella ei ole laajennettu unionin kriisinhallintatehtäviä, vaan on luotu edellytykset nopean toiminnan käynnistämiseen unionin päätöksenteon jälkeen. Taisteluosastojen tehtä-iksi kaavailtiin aikanaan ns. Petersbergin tehtäviä eli humanitaarisia toimia ja väestön evakuointia, rau-hanturvatehtäviä ja taistelutehtäviä kriisinhallinnassa, mukaan luettuina rauhanpalauttamistoimet.

Vaikka taisteluosastot ovat olleet valmiudessa 1.1.2007 lähtien, niin meillä ei ole vielä kokemuksia niiden käytöstä. Niinpä emme voi tarkkaan arvioida, millaisia voisivat olla ensi vuonna valmiudessa olevien taisteluosastojen tehtävät. Pelkona onkin ollut, että jäsenmaiden mielenkiinto taisteluosastokonseptia kohtaan hiipuu, mikäli valmiusvuorossa olevia osastoja ei lähetetä operaatioihin. Ei ole kuitenkaan syytä lähteä hakemaan kokemuksia sellaisista tehtävistä, jotka eivät taisteluosastoille luontevasti istu. Tilanne on vähän sama kuin palokunnissa; mitä vähemmän lähtöjä, sen parempi.