Energia- ja ilmastolinjauksissa paljon hyvää, nojaaminen liiaksi biopolttoaineisiin on uskaliasta

Ajankohtaista 15:26

Lauri Ihalainen

Hallitus julkisti tänään energia- ja ilmastostrategiansa, johon sisältyvillä toimilla on tarkoitus saavuttaa kansallisesti ja EU-tasolla asetetut tavoitteet esimerkiksi päästöjen vähentämisestä ja uusiutuvan energian käytöstä. Kansanedustaja Lauri Ihalaisen (sd.) mukaan strategiassa on hyviä linjauksia, mutta vahva nojaaminen puuhun ja biopolttoaineisiin on uskaliasta.

–      Pohjatyö perustuu parlamentaarisen työryhmän tiekarttaan, jonka valmistelussa myös SDP oli viime vaalikaudella mukana. Kansallisten ja EU-tavoitteiden lisäksi myös Pariisin sopimus on tärkeä merkkipaalu ja historiallinen edistysaskel, jonka puitteissa ilmastonmuutoksen torjuntaa on edistettävä. Monet strategian keskeisistä linjauksista ovat hyviä, kuten uusiutuvan energian teknologianeutraali tuotantotuki vuosille 2018 – 2020, johon osallistuttaisiin kilpailutuksen kautta. Uusiutuvaa energiaa, kuten tuuli- ja aurinkovoimaa on tässä ajassa yhä tärkeää tukea, ja kilpailutuksella voidaan varmistaa hankkeiden kustannustehokkuus. On kuitenkin tärkeää, ettei raskaalla menettelyllä rajata pois pienten toimijoiden mahdollisuutta osallistua kilpailuun. Investointituen jatkaminen on tärkeää, sillä uusiin avauksiin ja innovaatioihin sisältyy usein merkittäviä riskejä, sanoo Ihalainen.

Ihalainen kantaa kuitenkin huolta siitä, kuinka kestävä strategian linjaus puun käytön ja biopolttoaineiden merkittävästä lisäämisestä on tulevaisuuden kannalta.

–          On rohkeaa nojata näin vahvasti metsien hyödyntämiseen, kun EU-tason linjaukset suomalaisten metsien hiilinielujen laskentatavasta sekä biomassojen kestävyyskriteereistä ovat vielä avoinna. EU:n parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevan esityksen mukaan Suomen metsät sitoisivat hiiltä ilmakehästä huomattavasti vähemmän kuin mitä suomalaisissa laskelmissa on arvioitu. Strategiassa hakkuurajat nostettaisiin lisäksi niin koviksi, että on varauduttava siihen, että tilaa jää myös innovatiivisten korkeamman jalostusarvon puutuotteiden kehittämiseen. Puu ei saisi jäädä vain pääasiassa sellun ja polttoaineen raaka-aineeksi.

Liikenteessä tavoitellaan vuoteen 2030 mennessä jopa 50 % päästövähennyksiä vuoden 2005 tasoon verrattuna, ja näihinkin tavoitteisiin pyritään suurelta osin biopolttoaineiden lisäämisellä.

–         Biopolttoaineen sekoitusvelvoitetta ollaan nostamassa 30 prosenttiin. Lisäksi uusia jalostamohankkeita aiotaan mahdollisesti tukea. Pidemmällä aikavälillä vähäpäästöisempien polttoaineiden lisääminen ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan lisää esimerkiksi sähkö- ja kaasuautoja. Strategiassakin todetaan, että biopolttoaineet eivät ole riittävä toimi päästövähennysten saavuttamiseksi, joten niiden painottaminen myös liikenteessä herättää kysymyksiä.

Strategiassa sähköautojen määrä halutaan nostaa vähintään 250 000:een ja kaasuautojen 50 000:een vuoteen 2030 mennessä.

–          Sähköautojen hankintaan esitetään ainoastaan 25 miljoonan euron vuosittaista tukea, mikä ei välttämättä ole ihmisille riittävä kannustin sähköauton hankkimiseksi. Tuontiöljyn puolittamistavoite vuoteen 2030 mennessä ja sekoitevelvoitteen kiristäminen saattaa puolestaan nostaa bensiinin hintaa, mistä voi aiheutua yllättäviä kustannuksia energiankäyttäjille ja kuluttajille. Mahdollisesta hinnannoususta olisi tärkeää esittää laskelmia. Suomelle olisi lisäksi tärkeää olla voimakkaasti mukana sähköisen liikenteen megatrendissä, teknologian kehittämisessä ja täysin päästöttömään liikenteeseen siirtymisessä, toteaa Ihalainen.

Ihalainen huomauttaa myös, että ydinvoiman merkitys energiantuotannossa olisi tärkeää huomioida.

–          Strategiassa ei ydinvoimasta sanota juuri mitään, mutta se on kuitenkin keskeinen osa suomalaista monipuolista energiapalettia myös tulevaisuudessa ja tärkeimpiä syitä sille, että kotimainen sähköntuotanto on jo tällä hetkellä hyvin vähäpäästöistä.