Eloranta: Lastentarhaopettajapulaan kaivataan vastauksia

Ajankohtaista 20:16

Eeva-Johanna Eloranta

Kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Eeva-Johanna Eloranta on huolestunut lastentarhanopettajien koko ajan kasvavasta vajauksesta päiväkodeissa.

Yksinomaan pääkaupunkiseudulta puuttuu tällä hetkellä noin 500 pätevää lastentarhanopettajaa ja kymmeniä varhaiskasvatuksen erityisopettajia. Tällä hetkellä suunnitelmissa olevat yliopistollisen lastentarhanopettajakoulutuksen lisäpaikat eivät riitä kattamaan edes pääkaupunkiseudun vajetta. Eloranta on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle.

Hallituksen julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2018 -2021 todetaan, että varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteen kehittämisen varataan 5 miljoona euroa vuosina 2018- 2019 ja 9 miljoonaa euroa vuosina 2020 – 2021. Tällä summalla pystytään kouluttamaan yliopistoissa lisää noin 150 lastentarhanopettajaa vuodessa nykyiseen verrattuna. Tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua ja pedagogiikkaa sekä lisätä lasten ja perheiden saamaa moniammatillista tukea. Ministeriön ja yliopistojen välisissä tulosneuvotteluissa on sovittu, että 2017- 2020 yliopistollisia lastentarhanopettajakoulutusmääriä nostetaan kolmanneksella. Tämä on hyvä suunta, mutta ei lainkaan riittävä tarpeeseen nähden.

Jos henkilöstörakennetta parannetaan niin, että lapsiryhmissä olisi kaksi lastentarhanopettajaa ja päiväkotien varhaiskasvatukseen osallistumista yli 3- 5 -vuotiaiden osalta nostettaisiin nykyisestä alle 70 prosentista yli 90 prosenttiin, tulisi lastentarhanopettajien koulutukseen vähintään 200 opiskelijan lisätarve vuosittain.

– On välttämätöntä, että lastentarhanopettajien koulutusta lisätään etenkin yliopistoissa. Yliopistojen lastentarhanopettajatutkinnon tuottavien kasvatustieteen kandidaatin koulutuksen aloituspaikat voitaisiin jopa tuplata. Tavoitteena tulisi olla, että kaikilla varhaiskasvatuksen parissa työskentelevillä olisi riittävä määrä pedagogista osaamista, Eloranta painottaa.

OECD on suositellut että 50 % varhaiskasvatuksen/päiväkodin hoito-, kasvatus- ja opetushenkilöstöstä olisi korkea-asteen koulutuksen saaneita eli lastentarhanopettajia. Tämän tavoitteen on jo mm. Ruotsi saavuttanut ja Norja tavoittelee vahvasti samaa lisäpanostuksilla lastentarhanopettajakoulutukseen. Suomessa päiväkodissa vain joka kolmannelta hoito- ja kasvatushenkilöstöltä vaaditaan lastentarhanopettajakelpoisuus ja näistä vain osalla on pedagoginen lastentarhanopettajakoulutus.

– Suomessa esiopetus ja oppivelvollisuus alkavat useampiin EU-maihin verrattuna erittäin myöhään. Siksi on tärkeää, että maassamme varhaiskasvatuksen laatu ja pedagogiikka ovat korkeatasoista koko maan alueella. Varhaiskasvatuksen pedagogista merkitystä, oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyä ja oppimismotivaation ja intohimon rakentamisessa ei voi väheksyä, kun tavoittelemme koulutuksellista tasa-arvoa ja oppimistulosten parantumista, Eloranta toteaa.