Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Eloranta: Lastentarhanopettajista huutava pula

Ajankohtaista 14:42

Eeva-Johanna Eloranta

Kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Eeva-Johanna Eloranta (sd.) on huolestunut lastentarhanopettajien koko ajan kasvavasta vajauksesta päiväkodeissa.

Yksinomaan pääkaupunkiseudulta puuttuu tällä hetkellä 467 pätevää lastentarhanopettajaa ja 49 varhaiskasvatuksen erityisopettajaa. Tällä hetkellä suunnitelmissa olevat yliopistollisen lastentarhanopettajakoulutuksen lisäpaikat eivät riitä kattamaan edes pääkaupunkiseudun vajetta. Eloranta on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle.

– On välttämätöntä, että lastentarhanopettajien koulutusta lisätään korkeakouluissa. Yliopistojen lastentarhanopettajatutkinnon tuottavien kasvatustieteen kandidaatin koulutuksen aloituspaikat voitaisiin jopa tuplata. Samoin jo varhaiskasvatuksen parissa työskenteleville henkilöille tulisi rakentaa täydennyskoulutusreittejä osaamisensa ja kelpoisuutensa päivittämiseen. Tavoitteena tulisi olla, että kaikilla varhaiskasvatuksen parissa työskentelevillä olisi riittävä määrä pedagogista osaamista, Eloranta painottaa.

Varhaiskasvatus on nimensä mukaisesti osa koulutusjärjestelmää. Se muodostaa pohjan myöhemmälle koulussa tapahtuvalle oppimiselle ja luo turvallista siirtymää kohti koulumaailmaa. Pedagogisen varhaiskasvatuksen merkitys tulevalle oppimiselle ja sivistyksellisen eriarvoisuuden estämiselle on suuri.

– Lasten kasvuolosuhteissa tapahtuvien erojen lisääntyessä pedagogiikan merkitys entisestään korostuu. Samoin hallituksen tekemät päivähoitoryhmien kokoa suurentaneet linjaukset ja päivähoito-oikeuden rajaus lisäävät pedagogisen osaamisen tarvetta, Eloranta korostaa.

– Myös nykylapsille tyypillinen yliärsykkeisen ympäristön luoma haaste keskittymiselle vaatii lisääntyvää pedagogista osaamista. On tärkeää, että pedagoginen elementti nousee keskiöön niin, että kaikilla lapsilla on hoitoajan pituudesta ja ajankohdasta riippumatta oikeus korkeatasoiseen pedagogiseen varhaiskasvatukseen, Eloranta linjaa.

Pedagogisen osaamisen tärkeyttä kuvaa hyvin UNICEF:in teollisuusmaiden varhaiskasvatuksen tilaa kuvaava ”The Child Care Transition” –raportti (2008), jonka mukaan vähintään 50 prosentilla päiväkotien henkilöstöstä tulee olla yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinto. Suomessa riittävä tutkinto on kuitenkin vain noin kolmasosalla. Euroopan unionin tasolla on asetettu tavoitteeksi, että 95 prosenttia yli 4-vuotiaista lapsista osallistuu pedagogiseen varhaiskasvatukseen. Suomessa pedagogiseen päiväkotien varhaiskasvatukseen osallistui vuonna 2014 n. 50 prosenttia alle kouluikäisistä lapsista.