Eloranta: Hallituspuolueet vetivät maton oppilas- ja opiskelijahuoltolain alta

Ajankohtaista 13:49

Eeva-Johanna Eloranta

Kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Eeva-Johanna Eloranta (sd.) kummeksuu hallituspuolueiden toimintaa oppilas- ja opiskelijahuoltolain muutoksen yhteydessä. Eduskunta päätti tiistaina 8.12.2016 äänestyksessä (pääosin hallituspuolueiden kansanedustajien tuella) väljentää hallituksen alkuperäistä esitystä siten, että kuraattorin kelpoisuuden saavuttamiseksi soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittaneelta henkilöltä ei edellytetä edes hallituksen esityksen mukaisesti sosiaalityön aineopintoja, vaan kelpoisuuden voisivat tuoda joko määrittelemättömän sisältöiset sosiaalialan aineopinnot, tai vähintään kahden vuoden työkokemus vastaavista tehtävistä. Eduskunta hyväksyi lain tänään toisessa käsittelyssä.

-Tämän heikennyksen jälkeen laki ei enää turvaa sosiaalihuollon asiantuntijuutta osana oppilas- ja opiskelijahuoltoa, Eloranta harmittelee.

Sivistysvaliokunnassa hallituksen esitystä kuraattorien kelpoisuudesta lievennettiin lisää hallituspuolueiden jäsenten toimesta siten, että todellisuudessa kuraattorin kelpoisuuteen riittää jatkossa mitkä tahansa sosiaalialan aineopinnot tai kahden vuoden työkokemus vastaavista tehtävistä. Edes opetus- ja kulttuuriministeriö ei kannattanut hallituspuolueiden muutosesitystä siitä syystä, että kuraattorin työ edustaa nimenomaan sosiaalihuollon asiantuntemusta opiskeluhuollon moniammatillisessa työssä. Se on myös ristiriidassa oikeuskanslerin vuoden 2012 päätöksen kanssa, jossa vaadittiin velvoittavampia ja sisältöjä täsmällisemmin määrittäviä säännöksiä oppilas- ja opiskelijahuollosta.

– Näyttää siltä, että normipurkutalkoiden varjolla halutaan säästää asiassa kuin asiassa ja samalla kansalaisten perusoikeudet tallotaan maan rakoon, Eloranta toteaa.

Jopa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos katsoi lausunnossaan, että kelpoisuusehtojen tulee olla yhtenevä muuta sosiaalihuoltolain mukaista sosiaaliohjausta tai -työtä tekevien ammattilaisten kanssa. Tulee muistaa, että oppilas- ja opiskelijahuolto on sosiaalihuoltolain 14§:n mukainen palvelu. Psykologi- ja kuraattoripalveluiden ammatillisia kelpoisuuksia on tarkennettu oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevan esityksen 67/2013 yksityiskohtaisissa perusteluissa, jotta oppilaat saataisiin yhdenvertaiseen asemaan palvelujen laadun osalta. Sosiaalihuollon ja sosiaalialan osaaminen on siten laissa todettu oppilaiden oikeusturvan kannalta tärkeäksi.

– Onkin hyvin vaikea ymmärtää miksi hallituspuolueet eivät halua enää jatkossa turvata sosiaalihuollon asiantuntijuutta kuraattorin tehtävissä, Eloranta sanoo.

Päätös on ristiriidassa myös hallituksen lasten ja perheiden palvelujen muutosohjelman, sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kanssa, joiden tarkoituksena on siirtää painopistettä entistä enemmän varhaisen tuen palveluihin ja koota lasten- ja nuorten palveluita toimiviksi kokonaisuuksiksi.

– Kuraattorien kelpoisuuksien tuntuva heikennys vaarantaa oppilaiden yhdenvertaisuuden ennennäkemättömällä tavalla ja on jopa ristiriidassa muun lainsäädännön kanssa, Eloranta painottaa.

Vuonna 2014 voimaan tulleen oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin koottiin lainsäädännössä hajallaan olleet oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset. Tavoitteena oli siirtää toiminnan painopistettä ongelmakeskeisestä toiminnasta ennaltaehkäisevään suuntaan. Lapsille- ja nuorille suunnattujen palveluiden yleisenä ja yhteisenä tavoitteena on pitkään ollut ns. matalan kynnyksen palveluiden vahvistaminen ja ennaltaehkäisevien palveluiden ensisijaisuus. Tämä tavoite on vahva myös nykyisen hallituksen kärkihankkeessa, lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa (Lape).