Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtmanin puhe kesäkokouksessa 18.8.2021

18.8.2021

Arvoisat kollegat, hyvä eduskuntaryhmä,

Toivottavasti hellekesä on ollut kaikille antoisa ja virkistävä. Varmasti lepo ja läheisten kanssa vietetty aika tuli monelle tarpeeseen. Säiden puolesta on otettu pieni askel kohti syksyä, joten nyt on aika kääntää katseet kohti tulevia ponnisteluja. Nyt jos koskaan tarvitaan paljon työtä, ja erityisesti yhteistyötä. 

Aurinkoisen kesän jälkeen en haluaisi profiloitua pahanilmanlintuna, mutta valitettavasti koronatilanne on edelleen vakava. Monista positiivisista signaaleista huolimatta myös epävarmuutta on ilmassa tämän ovelan viruksen deltamuunnoksen vuoksi. Siksi tulevat viikot ja kuukaudet ovat tarkka paikka.

Uskottavat tulevaisuuden ennustajat ovat nyt harvassa, mutta sen tiedämme, että edessämme on uusi normaali. Aika, jossa välimatkat ovat entistä lyhyemmät sähköisen viestinnän avulla ja toisaalta aika, jossa ihmisten kohtaamisen merkitys kasvaa. Osaamme kenties arvostaa enemmän niitä asioita, joista olemme koronan vuoksi joutuneet luopumaan.

Moni ainutkertainen tapahtuma on jäänyt toteutumatta: rippijuhlat, valmistujaiset, merkkipäivät, jopa häät ja hautajaiset on vietetty vain lähimpien läsnä ollessa. Monen elämänkaareen kuuluvat merkkitapahtumat on jouduttu siirtämään tai perumaan. Valitettavan moni on sairastunut vakavasti tai menettänyt läheisensä koronan vuoksi.

Terveysalan ammattilaiset ovat tehneet itseään säästämättä lujasti töitä viruksen taltuttamiseksi, joten toivoisi myös kansalaisten arvostavan sitä työtä ottamalla mahdollisimman laajasti ilmaisen rokotesarjan. Se ei ole vain itsekäs teko, vaan teko meidän kaikkien hyväksi. 

Rokotuskattavuuden nostaminen on avain myös yhteiskunnan täyteen avaamiseen. On selvää, että ylimääräisiä rajoitustoimia pitää nyt välttää. Tässä ajattelen etenkin lapsia ja nuoria, jotka ovat kärsineet koronarajoituksista ehkä eniten. Heidän tarpeensa ja toiveensa on nyt asetettava kaikessa päätöksenteossa etulinjaan.

Pandemian aikana kertynyttä hyvinvointivelkaa ja koulutusvelkaa on purettava. Hyvinvointivaltio näyttää erityisesti kriisin keskellä voimansa. Me pystymme auttamaan apua tarvitsevia, huolehtimaan suomalaisten terveydestä ja tarjoamaan apua ja tukea niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. 

Hyvät toverit,

Oikea-aikaiset ja -mitoitetut tuet kunnille, yrityksille ja ihmisille ovat edesauttaneet onnistumista kriisin hoidossa. Nyt on nähtävissä merkkejä siitä, että emme ole 2010 finanssikriisin tiellä: vienti vetää, teollisuuden tilauskirjat paisuvat, kiinteät investoinnit ovat nousemassa kaikkien aikojen ennätykseen ja kuluttajien luottamus talouteen on ennätyskorkealla.

Bruttokansantuote ja työllisyysaste ovat jo käytännössä koronakriisiä edeltävällä tasolla, kun euroalueella muut maat vielä heräilevät kasvuun. Olemme toipuneet lähes samassa vauhdissa Yhdysvaltojen kanssa, vaikka elvytyksemme taso oli heitä huomattavasti maltillisempi.

Tuoreimpien positiivisten talousuutisten myötä suurimmat ennustelaitokset tulevat todennäköisesti korjaamaan arvioitaan tulevasta kasvusta positiivisemmaksi. Onkin perusteltua tavoitella lähivuosina runsaan kolmen prosentin talouskasvua, jotta saamme taitettua velkasuhteen ennen vuosikymmenen puoliväliä.

Elpymispaketin tehokkaalla käytöllä voimme edelleen tukea kasvua, työllisyyttä ja ilmastotavoitteita. Vaikka velanhoidon menot pysyvät alhaisina elvyttävän rahapolitiikan ansiosta, on vastuullista siirtyä kriisin hoidosta ja velkaantumisesta kestävän ja vakaan talouskasvun aikaan. 

Tämä kaikki kertoo vahvasti siitä, että yritykset uskovat Suomeen – hallituksen talouspolitiikka toimii. On pystytty luomaan vakaa toimintaympäristö, joka kannustaa investoimaan ja työllistämään.

SDP:llä on talousasioissa historiallisesti vahvat näytöt. Väinö Tannerin ja Paavo Lipposen puolue on aina tehnyt kasvuhakuista ja vastuullista talouspolitiikkaa, jossa paraneva työllisyys on erityisessä roolissa. Niin nytkin. Vuoden aikana työllisten määrä on kasvanut 120 000:lla, ja työllisyysaste on nyt korkeampi kuin kertaakaan edellisen porvarihallituksen aikana.

Kiistaton tosiasia on, että valtiovarainministeriön laskelmien mukaan tämä hallitus on tehnyt jo puolimatkassaan enemmän työllisyyden eteen kuin edellinen porvarihallitus koko kautenaan. Haukkujen sijaan tässä on kiitoksen paikka! 

Hyvät toverit, 

olemme ylittäneet vaalikauden puolivälin. Olemme saavuttaneet paljon, mutta paljon on vielä tekemättä eikä itsetyytyväisyyteen ole kenelläkään varaa.

Sosiaali- ja terveydenhuoltouudistus valmistui kevätistuntokauden päätteeksi. Vuosien työn tulos on ollut vuoroin kunkin hallituksen pöydällä, ja vihdoin pystyimme viemään läpi mallin, joka on perustuslain mukainen ja mahdollistaa suomalaisille entistä paremmat palvelut. 

Sen lisäksi puolivälin krouviin mennessä on vanhustenhuollossa hoitajien aliresurssointi kielletty lain voimalla, on palautettu jokaisen lapsen oikeus tasa-arvoiseen varhaiskasvatukseen, korotettu pienimpiä eläkkeitä, purettu työttömiä kepittänyt aktiivimalli, lyhennetty työttömien karensseja, saatu aikaan peruskoulu-uudistukseen verrattava maksuton oppivelvollisuusuudistus, satsattu koulutukseen, alennettu terveydenhuollon asiakasmaksuja ja lasten päivähoitomaksuja sekä lisätty oikeudenmukaisuutta lopettamalla pienimpien etuuksien indeksijäädytykset. Tämä kaikki koronan varjossa – tilanteessa, jossa koronan kurittamia yrityksiä on autettu 20 miljardilla eurolla työllisyyden hyväksi ja samaan aikaan kuntia on tuettu mittavasti, jotta koronalasku on saatu maksettua joka puolella Suomea. 

Menneillä saavutuksilla ei kuitenkaan ole merkitystä, jos katse ei ole vahvasti tulevassa. Sosialidemokraattisella eduskuntaryhmällä on suuret odotukset loppuvaalikaudelle. Tavoitteemme on edelleen parantaa vanhuspalveluita sekä uudistaa asiakasmaksut sote-palveluissa. Hoitovelan purkamisessa, hoitoon pääsyn nopeuttamisessa sekä ilmasto- ja työllisyystoimissa on vielä tekemistä. Suomalaiset ansaitsevat joustavammat ja tasa-arvoisemmat perhevapaat. Seuraavat kaksi vuotta ovat myös täynnä työtä, kun alueilla ryhdytään toimeenpanemaan päätettyjä uudistuksia.

Hyvät toverit,

Merkkejä ilmastonmuutoksen vaikutuksista ei tarvitse enää etsiä kaukaa. tulvat ja maastopalot ovat ääri-ilmiöitä, joita kuumentunut ilmasto tuo mukanaan.

Globaalit ongelmat vaativat globaalit ratkaisut Loppukesän uutisointia hallitsi EU:n ilmastostrategia, joka tähtää koko maanosan päästöjen leikkaamiseen vuoteen 2055 mennessä. Euroopan Unionin ilmastostrategia näyttää tietä hiilineutraalille Euroopalle, jota myös Suomi on rakentamassa. Me voimme osaamisellamme tuottaa ratkaisuja, joilla puhdistetaan teollisuutta, energiantuotantoa ja liikennettä. Me voimme omalla toiminnallamme rakentaa yhteiskuntamallin, joka yhtä aikaa leikkaa päästöjä ja kasvattaa hyvinvointia. 

Hallitus on sitoutunut ilmastotoimiin, jotka toteutetaan ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Kun elvytys Euroopassa kohdistuu paljolti puhtaisiin teknologioihin, Yhdysvallat palaa ilmastotyöhön sekä Venäjä ja Kiina siirtyvät kohti ympäristöystävällisempää ajattelua, kysyntä päästöttömiin ratkaisuihin tulee kasvamaan maailmanmarkkinoilla ennennäkemättömälle tasolle.

Ilmastotoimet ovat myös Suomen kaltaisen teknologisesti edistyneen maan teollisuudelle suuri mahdollisuus ja yritykset ovat kilpaa lähteneet tähän kehitykseen mukaan. Esimerkkejä on jo lukuisia, kuten vaikkapa Rautaruukin suunnitelmat päästöttömästä teräksentuotannosta tai Vaasan seudulle rakentuva akkuklusteri. Myös fossiilittomaan liikenteeseen tehty tiekartta perustuu porkkanoille eikä kepittämiselle, leikkauksille tai veronkorotuksille.

Tulevaisuuden kasvun, työllisyyden ja hyvinvoinnin kannalta on tehtävä valinta. Näivetymmekö vanhan fossiilitalouden mukana vai tartummeko uusiin mahdollisuuksiin ja uudistumme kohti päästöttömyyttä.

Sosialidemokraatit ovat sitoutuneet siihen, että ilmastonmuutoksen hillinnän kustannukset eivät nouse yksittäisen ihmisen kannalta kestämättömiksi. Tarvitaan siis lainsäädäntöä mutta myös tukea. Ihmisillä on tahtoa tehdä ilmastoviisaita päätöksiä, jos ne ovat heille mahdollisia myös taloudellisesti. On kuitenkin selvää, että jos emme nyt tartu tilaisuuteen, tulee ilmastokriisin hintalappu tulevaisuudessa kasvamaan sietämättömäksi.

Meidän liikkeemme historiallinen tehtävä on ilmastomuutoksen pysäyttäminen oikeudenmukaisella tavalla. Syyllistämällä emme etene, vaan muokkaamalla yhteiskunnan rakenteet sellaiseksi, että ilmastopäätösten tekeminen on helppoa ja kannattavaa kaikille.

Hyvät toverit,

tuleva budjettiriihi näkyy aiheuttavan ylimääräistä loiskiehuntaa myös hallituksen sisällä. Hallituksesta lähdöllä uhkailu ei tietenkään ole mitenkään ainutkertaista, mutta sen aitoutta voi himpun verran epäillä.

Kansalaiset odottavat hallitukseen valituilta todellisia tuloksia eikä sitä, kuka järjestää parhaan kesäteatterin.

Hallitustaipaleen loppukaudelle on tiedossa runsaasti haasteita ja suuria odotuksia. Hoitoon pääsyä pitää helpottaa, koulutukseen tarvitaan satsauksia ja työllisyystoimia tarvitaan lisää.

Hallitus myös panostaa turvallisuuteen katkaisemalla poliisien määrän vähentämiskierteen. Turvallisuus on jokaisen kansalaisen oikeus ja siksi epätietoisuus poliisien resursseista on nyt ratkaistava tulevassa budjettiriihessä kestävällä tavalla.

Nyt tarvitaan tuloksia. Budjettiriihessä on tehtävä tinkimättä ja hötkyilemättä ne toimet, jotka hallituspuolueet ovat hallitusohjelmassa yhdessä sopineet. Näinä yhä vaikeina korona-aikoina kenelläkään ei ole varaa irtiottoihin.

Budjettiriihessä on tärkeintä saada yhteiset askelmerkit tulevaan ja uskon meidän tähän yhdessä yltävän. Turha stiiknafuulia on nyt siivottava sivuun. Antaa opposition rakennella kuvitteellisia porvarihallituksiaan, keskitytään me ihmisten asioiden hoitoon.

Jaa sosiaalisessa mediassa