Budjettiin enemmän työtä – vähemmän velkaa

Ajankohtaista 10:13

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä esittää budjettivastalauseessaan useita toimia  talouskasvun, työllisyyden, palveluiden ja perusturvan vahvistamiseksi.


Maailmantalouden epävarmuus heijastuu myös Suomeen. Orastava kasvu vaati tuekseen täsmäelvytystä, jotta työttömyys laskee voimakkaasti. Tämä tarkoittaa panostamista nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaan, kasvua tukevia investointeja sekä peruspalveluiden nykyistä parempaa rahoitusta. Palveluiden parantamisella voidaan puuttua kasvaneisiin hyvinvointieroihin kuten terveyseroihin, mutta tämän lisäksi tarvitaan perusturvan selkeää vahvistamista.


SDP esittää ensi vuoden vaihtoehtobudjetissa kasvua ja työllisyyttä edistäviä sekä sosiaalista eriarvoisuutta ehkäiseviä menonlisäyksiä runsaat 850 miljoonaa euroa. Vahvistamme veropohjaa ja lisäämme verotuksen progressiota. Näillä toimilla kasvatamme verotuloja runsaalla 1,3 miljardilla eurolla. Koska vaihtoehtobudjettimme on selvästi ylijäämäinen, otamme vajaat 500 miljoonaa euroa vähemmän velkaa kuin hallitus.


Velkaantuminen riski


Suomen taloudellinen liikkumavara on kaventunut oikeistohallituksen aikana nopeasti. Velkamme on kasvanut nopeasti. 2011 valtionvelan arvioidaan kasvavan 85 miljardiin euroon. Hallitus siirtää tuleville hallituksille sekä ylisuurten veronkevennysten rasitteen että julkisen talouden sopeutustoimet.


Suomen valtiontalouden kestävyyden ja hyvinvoinnin rahoituksen osalta Suomen selviytyminen vaarantuu. Suomen kilpailuaseman ja tuotantorakenteen haitat edellyttävät kansallista kasvua ja työllisyyspanostusta. Kreikan ja ERVV:n lainojen ja takausten kasvu heikentää mahdollisuuksia kriisin sosiaalisten vaikutusten hallintaa.


Vahva veropohja tukemaan talouskasvua


Jatkamme ensi vuoden veroesityksissä oppositiokaudella noudattamaamme linjaa verotuksessa. Ensi vuoden budjettivaihtoehdon rahoittamiseksi esitämme verotuksen progression lisäämistä ja veropohjan vahvistamista oikeudenmukaisella tavalla. Toimet on mitoitettu niin, että ne mahdollisimman neutraaleja elpyvän talouden kannalta.


Työllisyys parasta sosiaaliturvaa


Viimeisimmän työllisyyskatsauksen mukaan pitkäaikaistyöttömyys oli kasvanut vuoden takaiseen verrattuna liki 40 % ja nuorten työttömien määrä on edelleen yli 30 000. Tästä huolimatta hallitus esittää työvoimapolitiikan rahoitusta leikattavaksi 60 miljoonalla eurolla verrattuna vuoden 2010 lopulliseen tasoon. Määrärahojen taso on alimitoitettu huomioiden, että työttömyyden ennustetaan ensi vuonna pysyvän keskimäärin 8 prosentissa. Hallitus suhtautuu siis välinpitämättömästi korkeaan työttömyysasteeseen.


Vaadimme, että hallitus esittää talouden elvyttämiseksi ja työllisyyden vahvistamiseksi täsmäelvytystä, liikenneinvestointeihin, alushankintoihin, asuntorakentamiseen ja kuntien rakennusinvestointeihin. Työllisyysmäärärahojen tasoa on korotettava. Työttömille nuorille tulee taata heille kuuluva yhteiskuntatakuu, eli mahdollisuus kolmessa kuukaudessa työttömyyden alkamisesta työ-, koulutus- tai harjoittelupaikkaan. Sekä valtion että kunnan on kannettava vastuu pitkäaikaistyöttömien aktivoinnista. Heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten asemaa tulee parantaa. Perusväylänpidon ja joukkoliikenteen määrärahoja korotetaan koko maassa.


Perusturvaa parannettava


Hyvinvointi- ja terveyserot ovatkin jatkaneet kasvuaan. Suomessa on EU-kriteerien mukaan laskettuna noin 900 000 köyhää. Hallitus ei ole tehnyt pienituloisten asemaan vaikuttavia konkreettisia sosiaaliturvan parannuksia. Eriarvoisuutta on päinvastoin kasvatettu heikentämällä samaan aikaan hyvinvointipalveluiden rahoituspohjaa ja nostamalla terveyskeskusten ja hammashoidon asiakasmaksuja. Hallitus on vieläpä väläyttänyt maksuttoman päivähoidon poistoa kaikkein pienituloisimmilta.


Vaadimme, että hallitus parantaa sosiaaliturvaa ja varaa tähän tarvittavat määrärahat. Työttömyysturvan vähimmäispäivärahoja korotetaan ja työmarkkinatuen tarveharkinnasta luovutaan. Yleistä asumistukijärjestelmää tulee kehittää. Eläkkeensaajien toimeentuloa on parannettava eläkkeensaajien asumistukea korottamalla ja kaikkein pienituloisimpien lapsiperheiden asemaa vahvistettava nostamalla lapsiperheiden toimeentulotukea. Terveydenhuollon erilliset maksukatot on yhdistettävä ja niiden tasoa madallettava. Päihdeäitien kuntoutuksen rahoitus on turvattava valtion ja kuntien toimesta. Pienituloisten aseman helpottamiseksi on myös korotettava kunnallisverotuksen perusvähennyksen määrää. Opintuki on sidottava indeksiin ja siihen varataan riittävät määrärahat.


Palvelut kuntoon


Kunnat lomauttavat, karsivat palvelujaan ja kohdentavat talouden tasapainottamisen niihin palveluihin ja kuntalaisiin, jotka ovat kaikkein heikoimmilla. Kunnat eivät selviä peruspalveluistaan. Lomautukset koskevat suurimmaksi osaksi juuri sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä, mutta myös opettajia. Valtion vastuuta hyvinvointipalveluista on nostettava. Kunnat tekevät nyt perusoikeuksien vastaisia ratkaisuja. Kuntataloutta on edesautettava koulujen, päiväkotien ja kirjastojen peruskorjausinvestoinneilla. Näihin elvytyksenkin näkökulmasta tärkeisiin hankkeisiin ei ole haluttu panostaa tarpeeksi. Monissa kouluissa ja päiväkodeissa lapset ja opettajat kärsivät rakennusten kosteus- ja homeongelmista


Vaadimme, että kuntien valtionosuuksia korotetaan niiden taloustilanteen parantamiseksi sekä erityisesti lasten ja nuorten sekä vanhusten ja vammaisten julkisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden parantamiseksi ja kansalaisten tasavertaisuuden vahvistamiseksi omaishoidossa. Omaishoidon tuen riittävä rahoitus on turvattava. Omaishoidon tuen siirtoa Kansaneläkelaitokselle ja tuen kriteerien tarkentamista tulee kiirehtiä. Nykymuotoinen henkilöstön irtisanomisohjelmaksi muodostunut valtion tuottavuusohjelma on keskeytettävä ja arvioitava uudelleen tarkastusvaliokunnan yksimielisten johtopäätösten pohjalta.