Skinnari ja Ihalainen: Unohtuivatko pidemmän aikavälin kasvunmoottorit?

5.2.2019

Puolueet ovat laatineet vaaliohjelmia seuraavalle vaalikaudelle ja myös pidemmälle aikavälille. Näin myös SDP. Viime viikolla julkistettiin eri ministeriöiden kansliapäälliköiden varsin kattava tilannekuvaraportti Suomen haasteista maailmantaloudessa. VM julkaisi oman, tavoitteellisemman linjauksen uudistuvasta ja kestävästä Suomesta.

Virkamiesarviossa on hyvin kuvattu Suomen keskeisiä haasteita. Raportin poliittisista suosituksista on perustellusti erilaisia painotuksia. Poliittisten johtopäätösten tekeminen kuuluukin puolueille ja uuden hallituksen muodostajille. Raportti laskee mm. sen varaan, että sote-säästöt voivat olla kolme miljardia vuoteen 2030 mennessä. Tästä on esitetty poikkeavia arvioita.

Raportin ydinviesti on, että työllisyysasteen kasvattaminen ja rakenneuudistukset ovat tehokkaampia keinoja kestävyysvajeen pienentämiseksi. Raportti ei tunnista riittävästi sitä, että työttömyyden pitkittyminen tuo myös sosiaalisen kestävyysvajeen. SDP:n talous- ja yhteiskuntapoliittisissa linjoissa, jotka on tiivistetty vaaliohjelmaan, esitetään uskottavia rakenneuudistuksia työllisyysasteen nostamiseksi.

Työllisyysasteen nostaminen vaalikaudella vähintään 75 % edellyttää yli 100 000 työllisen määrän lisäämistä. Sen onnistuminen vaatii mittavia voimavaroja, joilla tuetaan eri tavoin vaikeammin työllistettävien työmarkkinoille pääsyä. Se edellyttää myös hallittua työperäisen maahanmuuton lisäämistä luomatta kahden luokan työmarkkinoita Suomeen.

Esitetyistä arvioista liian vähälle huomiolle on jäänyt se, että talouskasvun näköalat ovat epävarmat. Maailmantalouden epävakaus, EU-alueen kasvun vaimeneminen vaikuttavat myös Suomeen, jonka vauraus ja hyvinvointi ovat merkittävästi riippuvaisia osaamisen lisäksi tavaroiden ja palvelujen viennistä. Myös siitä, onko Suomi riittävän kilpailukykyinen maa investoinneille. Tuottavuutta kaikilla sektoreilla pitää kyetä nostamaan uusilla investoinneilla, tutkimus- ja tuotekehityspanoksella ja koulutuksella. Johtamisosaamista on kehitettävä.

Arvioissa on liian vähälle huomiolle jäänyt pidemmän aikavälin kestävän kasvun edellytykset. Juuri näistä kasvun lähteistä, kuten koulutuksesta ja TKI-panostuksista on leikattu. Yhteistyö työelämässä positiivisen tuottavuuden nostamiseksi voisi toimia paremmin, kun palkansaajien turvan heikentämisestä siirrytään työelämän yhteiseen kehittämiseen kohti aitoa luottamusyhteiskuntaa. Reilu ja tasa-arvoinen työelämä on edellytys tuottavuuden nostamiselle.

SDP on esittänyt Suomen kasvunmoottorit – kokonaisuuksia, joilla monipuolistetaan ja vahvistetaan Suomen elinkeinopolitiikan hartioita kansainvälisesti. Se edellyttää elinkeinopolitiikan rohkeaa uudistamista, parempaa otetta osaamisen ja viennin kansainvälisistä arvoketjuista ja kilpailukykyä edistäviä liikenneinfraratkaisuja.

Suomi tarvitsee laajan elinvoiman ja kestävän kasvun strategian eli uskottavan tulevaisuuslinjan, joka kiinnittyy myös kansainvälisiin arvoketjuihin. Se edellyttää tiivistä yhteistä näkemystä mahdollisuuksista elinkeinoelämän kanssa ja valtiolta aktiivista omistajapolitiikkaa. Tämä tukee sitä, että Suomi ei enempää ajaudu tytäryhtiötaloudeksi. Yhteiskunta ei ratkaise, mitkä yritykset ja toimialat pärjäävät eikä valitse voittajia, mutta yhteiskunnan tehtävä on luoda mahdollisimman hyvät ja tasapuoliset edellytykset yrittämiselle ja yritysten kansainvälistymiselle.

Jotta asetettuihin tavoitteisiin päästään seuraavalla vaalikaudella, on pidemmän aikavälin kestävän kasvun edellytyksiin kiinnitettävä suurempaa huomiota, tehtävä työllisyysastetta tukevat rakenteelliset uudistukset näin varmistettava kokonaiskilpailukykymme jatkossakin.

Kirjoittajat ovat SDP:n kansanedustajat ja eduskunnan talousvaliokunnan jäsenet Ville Skinnari ja Lauri Ihalainen.

Jaa sosiaalisessa mediassa