Oikeus hyvinvointiin ja liikkumiseen kuuluu kaikille

Tavoitteemme on liikkeen lisääminen kaikissa ihmisryhmissä niin, että jokainen liikkuisi hyvinvointinsa ja terveytensä kannalta riittävästi. Jokaisella tulee olla yhdenvertainen mahdollisuus olla osallisena liikuntakulttuurista. Erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten, kuten työttömien, vammaisten tai ikääntyneiden liikuntamahdollisuuksia tulee lisätä. Liikunnan mahdollistaminen kaikille taustasta riippumatta on arvovalinta. Palveluiden tulee olla kaikkien saatavilla, esteettömiä ja saavutettavia. Myös liikunta- ja toimintarajoitteisten on päästävä osallistumaan näihin palveluihin.

Liikunnassa on kyse terveydestä, hyvinvoinnista, toimintakyvystä, mielekkäästä tekemisestä ja itsensä toteuttamisesta. Kyse on myös tuottavuudesta, elämyksistä, inspiraatiosta ja kiinnittymisestä itseä suurempaan yhteisöön. Liian vähäinen liikkuminen aiheuttaa yhteiskunnassa vuosittain UKK-instituutin selvityksen (2018) mukaan 3–7 miljardin euron kustannukset.

Olennaiset politiikkatoimet on linjattu liikuntapoliittisessa selonteossa. Tulevalla vaalikaudella on keskeistä kiinnittää huomiota ennen muuta selonteon toteutukseen uusien ohjaavien asiakirjojen sijaan. Liikunnan valtionrahoitusta on vahvistettava liikuntapoliittisessa selonteossa linjattuun suuntaan.

Liikkuvat-kokonaisuuden rahoitusta on vahvistettava niiltä osin kuin ohjelma-arviointien mukaan on perusteltua ja eri ohjelmien yhteistoimintaa ja toimien täydentävyyttä on parannettava.

SDP haluaa tasata harrastamiseen liittyvää eriarvoisuutta. Usein haasteena on harrastamisen kalleus sekä sen tavoitteellisuus, mikä tarkoittaa lapsiperheiden kannalta suurta panostusta harrastukseen ajallisesti. Liikuntapoliittisen selonteon mukaan kysyntää vapaamuotoisemmalle seuratoiminnalle on kasvavassa määrin. Tästä syystä tulisi seuratoiminnan kehittämistukea kohdistaa matalan kynnyksen harrastustoiminnan rakentamiseksi.

Liikunta osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa

Hyvinvointialueiden aloittaessa liikuntatoimi jää kuntien vastuulle. Liikunta on keskeistä kutakuinkin kaikkien kansansairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. On tärkeää, että palveluketjut toimivat kuntien ja hyvinvointialueiden välillä ja molemmilla tasoilla voidaan edistää terveyttä liikettä lisäämällä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteydessä on oltava eri hallinnon tasojen välillä toimivat, yksilön kannalta sujuvat liikunnan palveluketjut sekä elintapaneuvonta. Tehtävä edellyttää kaikkien julkishallinnon tasojen (kunnat, alueet, valtio) yhteistyötä.

Vastuullinen huippu-urheilu

Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon tulee toteutua suomalaisessa huippu-urheilussa. Viime vuodet ovat osoittaneet, kuinka huippu-urheilun puolella järjestelmän ylintä johtoa myöten häirintää ei ole saatu kitkettyä pois. Tähän tulee suomalaisen yhteiskunnan puuttua entistä ohjaavammalla linjalla. Suomi edistää myös aktiivisesti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kansainvälistä huippu-urheilua. Suomalaisilla urheilutoimijoilla on kasvavat valmiudet toimia vastuullisesti ja edistää vastuullisuutta kansainvälisessä urheilussa. Hyvän lähtökohdan tähän tarjoaa urheiluyhteisön vastuullisuusohjelma 2020—24. Huippu-urheilun tukitoiminnan kriteereissä otetaan entistä vahvemmin huomioon häirintää ja asiatonta käytöstä vähentävät toimenpiteet.